New York - osa 2

Toisena päivänä ensimmäinen tehtävä oli löytää sopiva aamiaispaikka, hotelliaamiaista ei oltu viitsitty tällä kertaa ottaa. Tehtävä oli helposti ratkaistu, sillä korttelin päästä löytyi Flavors. Sieltä sai paikallaväsättyä aamiaista kaurapuurosta mustikkalettuihin, halutunlaisista munakkaista täytettyihin baageleihin. Hyvää ja kohtuuhintaista, tuolla tulikin käytyä sitten joka aamu. Kaupunkiin lähtettiin tutustumaan kävelemällä muutaman korttelin päähän lauttaterminaaliin odottelemaan Staten Islandin lauttaa. Kyydit noissa ovat ilmaisia ja reitti kulkee Vapaudenpatsaan ohi, joten näin pystin näkee ilmaiseksi kohtalaisen läheltä ilman turhia jonottamisia - ellei nyt varta vasten sitten halua patsaan juurellakin käydä. Lisäksi laivan kannelta on hienot näkymät eteläisen Manhattanin pilvenpiirtäjien täyttämään maisemaan. Perillä Staten Islandilla käytiin vain kääntymässä terminaalissa ja takaisin palattiin samalla lautalla.

Seuraavana järjestyksessä oli Manhattanin lounaiskulma, eli Battery-puisto ja WTC-alue. WTC:llä ei enää raunioita tietenkään näkynyt, vaan paikka oli kiireinen rakennustyömää osin jo puolivalmiine rakennuksineenkin. Parhaat näkymät alueeseen sai World Financial Centerin sisältä ikkunan takaa. WFC:n toisella puolella oli huvivenesataman paikkeilla grillaustouhua sun muuta meininkiä, ihan viihtyisä paikka. Takaisin hotellille talsiessa pistäydyttiin aletavaratalo Centuryssa 21:ssä. Merkkivaatettahan tuolla halvalla oli, eikä maineensa mukaista hässäkkääkään, mutta ei tuollaisessa kauaa viihdy. Broadwayta pitkin siis hotellille kääntymään.

Iltapäivän ohjelmana oli vuorostaan kaakkois-Manhattan. Wall Streetin lähistöt pörssirakennuksineen tuli vilkaistua ja sitten siitä pohjoiseen kohti hallinnollista aluetta. Kovaa lakia seuranneena oikeustalon portaat piti tietenkin käydä vilkaisemassa. Hiljaista seutua sunnuntaina, mitä nyt skeittarit yrittivät moneen otteeseen hurjannäköistä loikkaa portaiden ylätasanteelta katukäytävälle. Nurkan takana olikin sitten jo Chinatown. New Yorkissa ollaan kovin reviiritietoisia ja se kävi alueiden välillä kävellessä kyllä erittäin hyvin selväksi. Chinatownin rajan kun ylitti, niin katukäytävällä kävelijät muuttuivat hujauksessa aasialaisperäisiksi. Columbus puistossa kiinalaisvanhukset lätkivät korttia ja lauleskelivat. Yllättäen olimme jonkin aikaa jopa koko puiston ainoat länkkärit, niin oli tarkkaa tuo kuppikuntaisuus tuolla. Korttipeliä ei saanut kuvata, vaan kameran esiin nostamisesta sai kuulla vastalauseiden myrskyn - kiinaksi tietenkin. No kuvasin sitten salaa tietenkin. Chinatownin kadut olivat täynnä porukkaa ja kaikenlaista kalakojua sun muuta, sinänsä ihan kiinnostavaa seutua.

Chinatownin pohjoispuolelta alkoi sitten Lower East Side, eli hipstereiden valtakunta. Jälleen koko kadun väestö tuntui vaihtuvan kuin nappia painamalla tietyn kadunkulman tultua ylitetyksi. Jokunen kiva pikkuputiikki tuolla oli, paljon retropainotteista tavaraa ja hyvinvarustellusta bändipaitakaupasta tuli yksi Beastie Boys -paita hankittuakin. Paluumatka sujui Little Italyn kautta, joka sinänsä oli kovin turistipainotteista leikki-Italiaa. Jätimme pikku-Italian, otimme canolit.

Ensimmäisen illan ruokapaikanmetsästys meni vähän mönkään. Ajattelimme syödä jossain hotellin lähistöllä, mutta tarjonta oli kovin heikkoa noin sunnuntai-iltana hiljentyneellä bisnesalueella. Lopulta löytyi peruspizzeria, josta sitten kitalaenpolttavat peruspizzat (tarjolla oli vain muoviaterimia, joilla kuumaa pizzaa on kyllä mahdoton syödä). Sitten hotellille ja nukkumaan.