Kiinalaisia nykyelokuvia festivaaleilla!

Menkää katsomaan. 2€ liput per esitys, ei ole ainakaan rahasta kiinni kunhan ikää on 18 vuotta (elokuvat ilmeisen tarkastamattomia) sekä englannin kieli luonnistuu tekstityksen lukemiseen.

Lisätietoa: http://festivaali.fi
(jostain syystä linkkaaminen ei nyt vaan toimi)

Elokuvia kun esitetään tänävuonna Helsigissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä. Katsokaa tarkemmat esitysajat Linkistä.

Green Tea (2003)/ Lü Cha. Ohjaus: Zhang Yuan. Pääosissa: Jiang Wen, Vicki Zhao. Aasian rakastetuin supertähti Vicki Zhao tuo helpotusta romantiikan nälkäisille. Green Tea kertoo tarinan Vicki Zhaon esittämästä Fangista, joka etsii kumppania sokkotreffien kautta. Fang ja hänen ystävänsä Lang uskovat, että teekupillisesta voi ennustaa ihmisen rakkauselämän. Vihreää teetä maistellen Fang käy useilla sokkotreffeillä, päätyen kuitenkin hylkäämään kaikki kandidaatit. Eräillä treffeillä Fang kohtaa Chenin, joka huonosta alusta huolimatta haluaa tavata Fangia edelleen. Chen ihastuu myös Fangin vauhdikkaampaan kaksoisolentoon Langiin, ja uskoo kyseessä olevan yksi ja sama henkilö. Elokuva ei tarjoa valmiita ratkaisuja, mutta taiteellisen kokonaisuuden sekä Vicki Zhaon raikkaan roolisuorituksen varjossa tarina jääkin hieman epäoleellisempaan asemaan.


Call for love (2007) /Ai qing hu jiao zhuan yi. Ohjaus: Zhang Jianya,. Pääosissa :Zheng Xu, Yiwei Liu, Jing Ning, Bing Bai, Bingbing Fan, Nengjing Yi. Tänä vuonna valmistunut Call for Love on surrealistinen komedia. Xu Zhengin esittämä eronnut mies saa keppostelevalta enkeliltä maagisen kännykän, josta nappia painamalla saa yhteyden kahteentoista erilaiseen ja hieman erikoiseenkin kaunottareen. Vaihtelua etsiessään mies oppii perusasioita elämästä ja rakkaudesta. Elokuva vie meidät keskelle vauhdilla modernisoituvaa Kiinaa, jossa puolijumalan asemaan nostettu teknologia ei sittenkään voi korvata ihmisen rakkauden kaipuuta.


When Ruoma was seventeen (2002)/ Ruoma de shi qi sui. Ohjaus: Zhang Jiarui. Pääosissa: Li Min, Yang Zhigang, Li Cui, Zhulinyuan, Ma Jie. When Ruoma Was Seventeen sijoittuu läntiseen Yunnanin maakuntaan ja siellä asuvan hani-kansan pariin, mutta elokuvan tarina voisi tapahtua missä vain. Moderni maailma kiehtoo vähemmistökansan keskuudessa kasvanutta viatonta ja kaunista Ruomaa. Hän käy päivittäin kaupungissa myymässä maissia ja rakastuu kaupungissa kasvaneeseen, valokuvaajaksi haluavaan Mingiin. Elokuva kertoo ajatuksia herättävän, kauniin ja haikeankin kasvutarinan 17-vuotiaan elämästä.


The turpan love song (2005)/ Tu Lu Fan Qing Ge. Ohjaus Jin Lini/ Xirzat Yakup. Pääosissa: Aziguli Rexiti, Mulading Abulimiti.
Elokuva kertoo Luoteis-Kiinan Xinjiangin alueen vähemmistökansan elämästä ja kahden sukupolven rakkaussuhteista. Komediaa, musiikkia ja tragediaakin yhdistelevä romanttinen ja lämmin elokuva keskittyy Haliken ja hänen vaimonsa kolmilapsiseen perheeseen. Perheen vanhimmalle tyttärelle Kangbarhanille koitetaan löytää sulhasta. Pareja muodostuukin, mutta ei täysin ongelmitta. Nuorten rakkaushuolien lisäksi elokuvassa selvitellään vuosien takaisia lemmensolmuja. Sukupolvien väliset erot katoavat, kun rakkaus muistuttaa olemassaolostaan.


Love you for the last time (2006), Zui Hou Yi Ci Ai Ni. Ohjaus Gu Rong. Pääosissa: Sun Sihan , Zhang Li.
Love you for the last time käynnistyy dramaattisesti, kun nuori pianisti Zhu Lian joutuu liikenneonnettomuuteen ja koomaan. Hoitava lääkäri on hänen miesystävänsä Luo Tiancheng. Paikalle ilmaantuva Lian'in kaksoissisko Zhu Liya saa aikaan sen, että näiden kolmen ihmisen välille kehittyy kiehtova ja koskettava kertomus rakkauden ihmeestä. Elokuva sijoittuu Hangzhoun ja Xihu-järven romanttisiin maisemiin. Elokuva on ikkuna modernin kiinalaismiehen fantasioihin, maassa jossa naispula vaivaa miehiä niin kaupungeissa kuin maallakin.



EI. Kaikki kiinalainen elokuva ei ole pelkkää kungfua, vaan joukossa on todella erinomaisen koskettavaa draamaa myöskin. Jostain syystä suomeen tuodaan taisteluelokuvia jokseenkin ainoastaan teattereihin, DVD:llä on saatavana onneksi muutakin lajityyppiä. Sama koskee valitettavasti myös muita aasian elokuvamaita, Etelä-koreaa sekä Japania.

Ehdottomasti suosittelen, 10+ ja papukaijamerkki.

Hassuja keppejä ja ihmisiä niiden päissä

Taiteiden yö, Helsinki. Melbournelaisryhmä Strange Fruit "The Field"-esitys kuvattuna kännykällä eilenillalla noin kello 19.00. Ihmisiä oli poliisin arvion mukaan 20000. Siltä se tuntuikin. Onneksi olivat keppien päissä joten pidemmältäkin näki. Ihan vakuuttava esitys olikin. Muita pikaisia aktiviteetteja olivat Kulttuurien museossa muutamat näyttelyt (mm. Korealainen koti), Espanlavalla ollut Lappalainen laulu ja soitinyhtye sekä Tuomiokirkossa kuorolaulantaa (akustiikka on mahtava moiseen toimintaan yllättäen). Bussia saikin sitten syystä tai toisesta, odottaa reilun 30min ylimääräistä, syytä ei kukaan tiennyt.

Korkeita paikkoja. nousuhumalaa ja pari elokuvaa!

Lauantai alkoi kuten mikä päivä vain (jos on lomalla) ..
Sannan kanssa pyörimme kaupungilla tekemässä omiamme ja odotimme Tapsaa (kyllähän te Tapsan muistatte?! Mun kaveri! Oikeassa elämässä .. oikeasti!) jonka kanssa piti käydä yhdellä.

No odotus kesti ja kävimme Sannan kanssa syömässä Corona baarin kuuluisat toastit ja ottamassa yhdet. Fiilishän siinä nousi kivasti ja menimme Kiasman terasille odottamaan lisää.
Aurinko lämmitti ja olut oli hyvää, kaiken lisäksi City Marathon oli kaupungissa ja viereen pystytettiin Red Devil-Energiajuoma kojua, josta sai ilmaiseksi tölkkejä. Toki haimme muutaman kotiin evääksi.

Tapsan saavuttua ja parin oluen jälkeen päätimme jatkaa matkaa Hotelli Torniin, siellä kun on korkealla kiva baari joka on myös Halpa (olutpullo 5€ .. tuoppi 6.50€ .. tupakka-aski 7.50€). Drinkitkin oli vain 10€ kappale ja onneksi Tapsa tarjosi sellaiset .. otin naisellisen Mansikka drinkin jäähöysteellä ja oli kivaa vaikka tuuli.
Tornista katselimme maisemia ja päätimme jatkaa Sokoksen ylimpään kerrokseen, jossa myös oli terassi. Siellä sitten ei ollutkaan enää kivaa ja tuuli oli kaataa jopa tuopit.

Hyvä olo oli silti kaikilla ja kuningasidea oli mennä Anttilaan .. kaikkihan tietää että ostaminen on kivointa kun on maistissa. Ricky Gervaisin ja Stephen Merchantin uusi sarja Extras oli inhmilliseen 8.99€ hintaan ja tämä on pitänyt ostaa jo jonkun aikaa. Sitten vielä Presidentin Miehet 4.99€ hinnalla mukaan. Departed kävi käsissä, mutta onneksi Tapsa muistutti kultaisesta 10e säännöstä.

No kotiin päästiin .. väsytti .. onneksi oli reppuun kertynyt Red Devil kojusta 37 tölkkiä energiajuomaa, jotka piristi.

Hassuja kuvia

Ensimmäinen eräästä Japanilaisesta sushi-ravintolasta. Satuimme sopivasti paikalle kun buffet-ruokailu alkoi, n.6€:lla sai tilata menusta kuinka paljon tahtoikaan, kunhan söi tilaamansa ruuat. Tilatuista, muttei syödyistä joutui maksamaan extraa n.1€/tilattu ruokalaji. Olo oli täysi tuon jälkeen voin vaan todeta..


Sarjan toinen kuva on otettu eräästä länkkäri ravintola/terassin vessasta pesulaarista. Selvällä suomenkielellähän tuossa lukee OULU. LOL.
Olut oli ns. sikamaisen hintaista eli pullo Tsingtao olutta maksoi n.2€. Mutta kun tilasi 3 pulloa, sai niistä aina yhden ilmaiseksi. Saldo oli lopulta 15 pulloa kahteenpekkaan, mitä enemmän juot, sitä enemmän säästät..

Enon seikkailut kiinassa jatkuvat (4)

No niin. Palattu jälleen kotimaan kamaralle turvallisesti. Pieni nopea blogitus parine kuvineen reissusta kiinnostuneille (?) ohessa. Ohessa vain kiinnostavimmat paikat, muuallakin toki tuli vietettyä aikaa mutta kolme viikkoa on pitkä aika blogitella tarkemmin.


Matka alkoi varsin mukavissa merkeissä. Finnair suo mahdollisuuden tehdä lähtöselvityksen verkossa 36 tuntia ennen matkan alkamista. Sattumalta sain varattua paikat business-luokkaan... joka mullisti käsitykseni lentomatkailusta. Tälläistä sen olla pitäisi kaikille! Penkkiä sai säädettyä herraties moneenko suuntaan, jopa melkein sängyksi. WOW. Ei tuunu tuollaisella köllöttely missään pidemmillä lennoilla, tilaa on syödä, lukea (oma varrellinen lamppu) sekä oma siirrettävä LCD-ruutu. Oivaa!

Guangzhou:n siis saavuttiin varsin hyväkuntoisena ja virkeänä, hymy huulilla. Matka siitä sitten lentokenttä bussilla rouvan kotikaupunkiin, Dongguaniin. Normaalisti matka bussilla kestää noin tunnin, mutta Express-highway oli remontissa ja eväsivät suuremmilta autoilta pääsyn sille, joten pidempää reittiä myöden sitten perille oli siirtyminen joka kesti muistinimukaan noin 2½ tuntia.


Alku lomasta meni tuttavien tapaamiseen ravintoloissa jos jonkilaisissa laadusta tinkimättä. Seuraavaksi teimme parin päivän matkan Zhaoqing nimiseen kaupunkiin etelä Guangdongin maakunnassa jossa olikin sitten....KUUMA. Mittaria ei ollut missään mutta epäilykseni mukaan lähemmäs 40c kuin 35. Iltapäivän kävely-kiipeily reitin aikana sai juoda noin 4 litraa vettä ja kaikki pysyi sisällä. HUH.


Sitten jo matkatoimiston avustuksella (pienryhmä) suuntasimme Guangzhoun lentokentän kautta (käsittääkseni) Shaanxin maakuntaan, Yunchang-nimiseen kaupunkiin joka on tunnettu hedelmistään sekä suolaisesta vedestään. Yunchangissa emme olleet kuin yön
ja jatkoimme matkaa Xianiin (Shanxi). Xian olikin moderni valtava kaupunki, vanhan muurin ympäröimä (14.5km!) vanha kaupunki oli näkemisen arvoinen. Harmittelin moneenkertaan ettei ollut aikaa enemmän Xianiin tutustua (typerät paketti matkat ja ainainen 'kiire').


Terrakotta museo oli vakuuttavan kokoinen. Hallia oli monenkokoista ja alueen historia tuli hyvin selville. Yllätys oli se, ettäin vain murto osa sotilaista on pystytty edes kaivamaan esille, saati sitten kokoamaan kuntoon. Sotilaita kun näemmä oli sitten tuhansia.. tarkkaa määrä en muista. Vakuuttava paikka! Muistoksi jäi paketillinen pienoiskokoisia sotilaita.


Seuraava kohde olikin sitten Kiinalaisten "pyhiinvalleuskohde" mitä kuntoiluun tulee. Eli Huashan hua vuoret. Vuorelle vei Aasian pisin köysihissi (made in Austria heh) ja matka kesti noin 5-10min. Harmi vain että keli ei ensikertaa matkanaikana suosinut. Vettä tuli tihuttamalla kokoajan ja näkyvyys oli olematon. Itse koin kiipeilyn turisteja täynnä olevalla vuorella oikeasti vaaralliseksi ja hieman turhauduin moiseen. Ihmettelin moniko turisti oikeasti on päässyt hengestään ko. paikassa. Pieni lipsahdus ja jos käsi ei kettinkiin yllä... pari kilometriä pudotusta odottaa onnetonta turistiraukkaa. Voin vain kuvitella hyvällä ilmalla paikan mahtavuutta!


Matka jatkui sitten Luoyang-kaupungin (Henan provinssi) likeillä olevaan aitoon ja ainoaan, Shaolin kungukoulu/temppeliin. Paikkahan on toki täydellinen turistirysä, mutta täysin toimiva koulu jossa tuhannet lapsukaiset opiskelevat aidon Kiinalaisen Shaolin-tavan kungfua. Paikka kiinnosti itseäni kovasti. Harmikseni vain myöhästyimme Kungfu esityksestä ja seuraava show olisi ollut vasta parin tunnin kuluttua.. joten väliin jäi. Suuren suuri pettymys.


Shaolinin kohtuullisessa läheisyydessä oli myös suuri rantaalue johon oli kaiverrettu ja louhittu 15000 buddan kuvaa. Kuvia tuli taaskin napsittua useita. Useita buddia oli ehditty tuhoamaan aikaisempien hallitsijoiden toiveiden mukaisesti (uskonnot menevät ja tulevat hallitsijoiden mukana) mutta onneksi useita suurempia buddia oli saatu entistettyä.


Loppuun kuva kohtuu mukavasta asuntoalueesta. Vaimon koulukaverin asunnosta napsattuna. Koulutetuilla ihmisillä kiinassa menee hyvin... oikeasti.

Nukkuuko Jarkko ollenkaan lomalla?

Sampan kanssa olemme aamuisin olleet kovin huolissamme, koska Jarkko on chattaillyt yksikseen loman aikana aamuviideltä. Kaikki teoriat olemme käyneet läpi, mutta emme vaan keksi selitystä miksi kukaan olisi aamuviideltä lomalla hereillä??!1

Voisitko kertoa meille, olemme huolissamme.

Kuumaa kuumaa

...mutta miten lämpö vaikuttaa DVD-ostoksiin? Ei mitenkään!

Scwanttilassa piipahdin pikaisesti, siellä on mukava ilmastointi. Laarien viettelystäkään ei voinut vastustaa, vaan alennettu Deadwoodin toinen kausi tarttui toiseen käteen ja toiseen nappasin Police Squadin, 7,99€ oli jo kipukynnyksen alittaja tuosta sarjasta.

No johan alkoi taas viikonloppu

... lupaavissa merkeissä. Tuttuun tapaan kolmelta lähdin töistä ja tietenkin juuri silloin alkoi vähän sataa ripottelemaan. No, ei pieni sade lannista, ei ainakaan perjantaina. Tempaisin pyörän telineestä ja takarengas sattumoisin osui telineen reunaan, hyppäsin satulaan ja lähdin polkemaan ja kas - rengas täysin tyhjä. Ei siinä sitten auttanut muu, kuin kävellä pyörän kanssa korjaamolle uutta sisärengasta ostamaan. Tyhjeni niin vauhdikkaasti, että tuskin olisi paikkaus paljoakaan enää auttanut.

Päivittäkää Wiinne!

Wiille uusi software tullut .. tukea mm. usb näppikselle ja muuta paskaa kuten DIGITAALIKELLO!

Kesän auvoa!

Olipas kaunis sää (jaa mää?) ja ulkona oli oltua, vaikka en rannalle olisi halunnutkaan.
Kompromissina menimme kallioille, jossa Sanna otti d-vitamiinia auringosta ja minä luin Sherlock Holmesin seikkailuja.
1 ja ½h myöhemmin ehdotin että jatkettaisiinko ulkonaoloa pyöräilemällä pitkin rantaa ja tässä vaiheessa kysynkin että ketä tämä kiinnostaa?

No ei se mitään .. kauppahallissa oli maukasta kebabia ja ulkona oli röyhkeitä lokkeja.
Anttilaan ei olisi pitänyt eksyä, sillä himoitsemani 13DVD Superman boksi oli nyt 50% alessa ja muka halvalla 49.95€ hinnalla sen tyhmänä ostin .. Myös Peteliuksen huonon kauden tuotoksia oli pakko ostaa nostalgia syistä, koska Neurovisio nauratti huonoudellaan jo ilmestyessään. 5.99€ tuntui kuitenkin kalliille hinnalle tästä kun nopeasti yritin katsoa .. kamalaa paskaa!

Mies vanhassa Peugeotissaan

Eilen saapui CDONista tilattu Columbon kuudennen ja seitsemännen kauden kattava boksi. Vitoskausi vielä uupuu, mutta muutoin nuo vanhat tuotantokaudet ovatkin sitten jo koossa.

R1-alueella on jo julkaistu kahdeksas ja osa yhdeksättä nimen "Mystery Movie Collection" alla. Jaksoja riittää vielä tuonkin jälkeen neljään vastaavaan julkaisuun. Eurooppajulkaisuja odotellessa.

Liikaa sieniä

Taitaa Mariolla olla vain vähän huono päivä.