sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Lontoo

Lontoossa tuli käytyä kesäkuun alussa ja tässä vähän juttua matkasta kun kerran Canekin sai jo raporttinsa valmiiksi. Norjalaisen laskeuduttua Gatwickille suuntasimme lentokentän juna-asemalle ja hyppäsimme sopivasti raiteella odottaneeseen pikajunaan, johon liput olikin jo hyvissä ajoin halvemman hinnan houkuttelemina hankittu netitse. Matkalla näki mukavasti sikäläistä maaseutumaisemaa, kaikki talotkin juuri sellaisia tv:stä tuttuja, ei näkynyt perustylsiä rivareita tai kerrostaloja. Juna vei keskustaan Animalsin kannesta tutun Battersean voimalan ohitse Victorian asemalle ja sieltä sitten etsimään metrolippukioskia, josta saisi viikon Oyster-kortit. Avulias myyjä kysyi mistä pohjoismaasta olemme ja vastauksen kuultuaan kertoi tunteneensa suomalaisen, joka oli kova ryyppäämään. No, niinhän me kaikki tunnemme. Hotelli, tai käytännössä pikemminkin huoneisto, oli Notting Hillissä muutaman kymmenen metrin päässä lähimmästä metroasemasta - kelpasi siitä sitten suhia suuntaan jos toiseenkin.
 
British Museumin kiertelyyn meni puolenpäivää. Maailman suurin ryöstösaalis oli vaikuttava ja olisihan tuolla saanut kulutettua useammankin päivän, jos olisi kaikkeen halunnut oikein kunnolla syventyä. Esinepaljous oli järjestetty yllättävänkin ilmavasti, joten pällistely sujui hyvin. Toisenlaista museomeininkiä tarjosi Tate Modern. Perusnäyttelystä etukäteen kiinnostaneet Lichtensteinit ja Pollockit olivat missä lie pitkäkyntisen povitaskussa, mutta puutteita paikkasi Damien Hirst -näyttely. Sieltä löytyi timanttikalloa, läpikäveltäviä halkaistuja lehmiä, kärpästen hauduttamoina toimivia lehmänpäitä sun muuta herttaista ja mukavaa. Mikä lie esikoulu-/lastentarharyhmä kierteli näyttelyhuoneita paperit ja väriliidut mukanaan. Kotona näytettävää oli ainakin niillä parilla viikarilla, jotka innoissaan jäljensivät eroottista taidetta esittäneen huoneen teoksia. Reissun kolmas museo oli kansallinen merimuseo Greenwichissä, kun nyt kerran tuollaiset vanhat laivajututkin vähän kiinnostaa. No ehkä pienoinen pettymys oli tuo, vaikka hienoja pienoismalleja näytillä olikin. Observatoriot tuli myös vilaistua, mutta nollameridiaanilla astelusta ei ylimääräistä huvittanut maksaa.
Camdenin erinäisillä markkina-alueilla oli lähinnä toisiaan muistuttavia rihkamakojuja, mutta vanhojen hevostallien alueella oleva suurin keskittymä tarjosi massiivisella valikoimallaan kiinnostavampaakin tavaraa. Kanaalinvarsi oli idyllinen asuinlaivoineen. Portobellon markkinat lähtivät melkein majoituspaikan vierestä, joten tuli sielläkin käytyä. Antiikkia, vaatetta ja syötävää - paljon ihmisiäkin. Tois pual jokkee sijainnut Borough Market oli markkina-alueista ehkä kiinnostavin. Ei rihkamaa, vaan pelkkää ruokaa monessa eri muodossa. Useamman kojun antimia tulikin maistettua. Markkinoiden lisäksi tuli kierrettyä parit tavaratalot (Harrods, Fortnum & Mason (peltikippakeksejä tuliaisiksi) ja missäliejossainmuussa). Keskustakiertelyä tuli harrastettua mm. Sohossa ja Covent Gardenissa ja niiden lähistöllä. Puistoissa tuli tarvottua ja perusnähtävyydet vilastua ainakin ulkoapäin.
Ruokapuoli oli matkalla aika vahvasti pubiruokapainotteinen. Eritasoiset fish & chipsit tuli syötyä useammassakin paikassa ja niiden lisäksi myös mm. pubien hampurilaistarjontaa ja intialaista. Reissun korkeatasoisinkin ruokapaikka tarjosi intialaista, ja varsin hyvää sellaista sieltä saikin. Aamiaispuoli hoitui joka aamu lähellä hotellia sijainneessa belgialaisessa kahvilassa. Kahvi tarjottiin suuressa kulhossa, mistä irtosikin hyvät alkuenergiat kävelyreissuille. Olutvalikoimat olivat suht' perustasoa, hanasta yleensä löytyi ainakin yhtä laatua jotain hieman erikoisempaakin. Ihmiset olivat yllättävänkin kohteliaita. Illalla ruuhkaisassa pubissa jos äänekkäämmänpuoleinen oluennautiskelija sattui vähän baaritiskille runnoessaan hipaisemaan hihankulmaa, niin heti seurasivat kovat anteeksipyyntelyt.

Kuningatar-Ellun Diamond Jubilee -hässäkät sattuivat samaan aikaan kun tuolla oltiin, ja se kyllä näkyi joka puolella kaupunkia. Huomattavasti enemmän kuin tuolloin lähestymässä olleet Olympialaiset. Jubilee-rihkamaa olivat kaupat täynnä. Takaisin kentälle junaillessa juna sattui ylittämään sillan juuri kun kruunupään paatti sen alitti, joten näkipä vilauksen sitten siitäkin. Lontoossa riitti hyvin nähtävää viikoksi, kauemmankin olisi viihtynyt.

2 kommenttia:

Harry kirjoitti...

Heh, ai tunsivat Canen Lontoossa asti?

Cane kirjoitti...

Aion käydä joskus tuolla. Toivottavasti Jarkkokin kertoo omasta reissustaan.