Hyvää Uutta vuotta!

Hyvää uutta vuotta Spallin kullille!

Ozzin kylmä ringi

No nyt se on katsottu kokonaisuudessaan (6 kautta ja 56 jaksoa) uusiksi ja kerrotaan tässä mitä mieltä olen. Loppuun sisällytän ilmoituksen että nousiko tämä takaisin "kaikkien aikojen parhaaksi tv-sarjaksi".

1. kausi - Erinomainen ja karu. Viimeisen jakson tunnelma ja jännitys on melkein parasta mitä televisiossa on nähty.
2. kausi - Jatkoi vähällä jakso määrällä ja paketti oli kasassa.
..
4, kausi - Venytti itseään liikaa ja mukaan sattui hienojen hetkien lisäksi huonoakin
..
6. kausi - Selkeästi heikompaa ja kaiken lisäksi ärsytti uusien vankien mukaantulo koska tiesi että sarja on loppumassa ja mitään kovin mielenkiintoista ei tulla näkemään. Viimeinen jakso oli taas kamala pettymys, surkea loppuratkaisu.

Parhaita hetkiä:

* Kakkaa Schillingerin naamalle
* Robsonin ienongelma
* Beecherin ylä- ja alamäki

Huonoimpia hetkiä:

* Vanhenemislääke
* Vankilapomon sekoava kaverin poika.
* Cyrillin liian iso rooli (vitun sukkanukke)

Paras murhatapa

* Lasinsiruja ruokaan

Suosikkihahmoja:

* Vern Schillinger - Suurimpia kusipäitä, mutta rakastettavalla tavalla.
* Agamemnon Busmalis - Täysin sopimaton tähän maailmaan, siksi oli niin kiva (vaikka se vitun kaivuujuttu onkin paskaa).
* Adebisi - Pelottava ilmestys.

Hieno kirjoitus, Jarkko!
Joo niin on, mutta nousiko takaisin kärkisijalle?
EI! Viimeinen kausi ja epäloogisuudet nyt ärsytti niin paljon että ei pysty nostamaan takaisin 1.sijalle. Siellä pysyy "Six Feet Under" nyt vielä jonkin aikaa.
Oz-Kylmä Rinki oli silti helvetin hyvä ja viihdyttävä tv-sarja.

Joulua, oikein hyvää!

Ootte rakkaita, jouluja!

Marraskuun saldo

Erään murhan anatomia (Anatomy of a Murder) 4½
Mantshurian kandidaatti (The Manchurian Candidate) 4½
Polkupyörävaras (Ladri di biciclette) 4½
Kysymys elämästä ja kuolemasta (A Matter of Life and Death) 4+
Neidonlähde (Jungfrukällan) 4+
Capricorn yksi (Capricorn One) 4
Perhonen lasikuvussa (Le scaphandre et le papillon) 4
Blue Velvet - ja sinisempi oli yö (Blue Velvet) 4-

LennoNYC 3½
Paukkurauta-Kati (Cat Ballou) 3½
Queens - kovat korttelit (A Guide to Recognizing Your Saints) 3½
Rabbit Hole 3½
Taksi pimeyteen (Taxi to the Dark Side) 3½
V niinkuin väärennös (Vérités et mensonges) 3½
Onnen potkuja (The Pursuit of Happyness) 3
Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (The Adventures of Tintin) 3
Velipuolet (Step Brothers) 3
You Don't Know Jack 3

Santa Annan ihme (Miracle At St.Anna) 2½

Lokakuun saldo

Drive 4+
Iho jossa elän (La piel que habito) 4
Inside Job 4
Looking for Eric 4
Miten vietin... tänä kesänä (Kak ya provel etim letom) 4
Wonder Boys 4
Dear Frankie 4-
Perfume: The Story of a Murderer 4-
Tartunta (Contagion) 4-

Find me guilty - uskomaton oikeudenkäynti (Find Me Guilty) 3½
Julmat, vahvat ja röyhkeät (Emperor of the North Pole) 3½
Kapteeni Horatio Hornblower (Captain Horatio Hornblower R.N.) 3½
Korva (Ucho) 3½
Moby Dick - valkoinen valas (Moby Dick) 3½
Terve menoa! (The Great Outdoors) 3½
The Tree of Life 3½
Bobby 3
Rambo - taistelija 3 (Rambo III) 3-
Underworld: Evolution 3-

Rautaiset sankarit (Castle Keep) 2½
Trust the Man 2½
Unelmien Manhattan (Maid in Manhattan) 2½

American Pimp 1½

Syyskuun saldo

Asfalttiviidakko (The Asphalt Jungle) 4½
Ole luonani aina (Never Let Me Go) 4
Punaiset (Reds) 4
Taistelija (The Fighter) 4
Hustle & Flow 4-
Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express) 4-
Paholaisnainen (The Strange Love of Martha Ivers) 4-

Halujen taistelukenttä (Extension du domaine de la lutte) 3½
Irina Palm 3½
Kaikki elämän aamut (Tous les matins du monde) 3½
Le Havre 3½
Nainen Eeva (The Lady Eve) 3½
Noita palaa elämään 3½
Tideland 3½
Johnny Guitar 3+
Requiem for Billy the Kid 3+
The rookie - tulokas (The Rookie) 3
Torrente - lain tyhmä käsi (Torrente, el brazo tonto de la ley) 3

Harold & Kumar - täydellisen hampurilaisen metsästys (Harold & Kumar Go to White Castle) 2½
Zack ja Miri puuhaa pornoo (Zack and Miri Make a Porn) 2½
Bad Boys II 2
Piranha II - lentävät tappajat (Piranha Part Two: The Spawning) 2

Elokuun saldo

Amerikkalainen nainen (Mildred Pierce) 4
Midnight in Paris 4
Elämä kierrättää (Vratné lahve) 4-
Kirje (The Letter) 4-
Lapset (Les enfants) 4-

Ong-bak 3½
Poikkeuksellista rohkeutta (Uncommon Valor) 3+
[Rec] 3+
Tulikärpäsiä puutarhassa (Fireflies in the Garden) 3+
Ei omena kauas putoa (The Thing About My Folks) 3
Idioluutio (Idiocracy) 3
Rambo - taistelija 2 (Rambo: First Blood Part II) 3
Tiikeri ja lumi (La tigre e la neve) 3-

Rakkaat rikkaat ystävät (Friends with Money) 2½
Punainen aamunkoitto (Red Dawn) 2+
The Skeleton Key 2

Janne kävi ulkomailla

Aaa, ok

Eipä tullut tänä kesänä varsinaista lomareissua heitettyä ollenkaan. Eilen kävin pikaisesti Keski-Suomessa pyörähtämässä ja matkalle sattui näin houkutteleva paikka. Ei tullut kuitenkaan 7km lähemmäksi uskallettua.

Harry testaa taas oluita vol. 4

Suomen sotien ehkä tärkeimmästä henkilöstä, Marsalkka Mannerheimista kertovan elokuvan vaihtaessa ohjaajaa, suomalaisesta Hollywood ikonista Kyproksella syntyneeseen lähes kaljuun, silti suomalaiseen tusinaohjaajaan, on aihetta arvostella Marsalkka niminen tumma olut. No tämä on ns. tumma lager. Ohut vaahto, tumma väri ja vähän laiha. Hieman savunmakuinen, mutta ihan hyvällä tavalla.

Ihan ok, 3½ / 5

Harry testaa taas oluita vol. 3

Hieno purkki ja nimi ja kaikkee. No on tää ihan hyvääkin. Rich Malty lukee purkin kyljessä ja se kuvaa hyvin tätä jälkimakua. Palkintojakin voittanut ja ei varmaan suotta tämä Ale.

Hyvää 4½ / 5

Harry testaa taas oluita vol.2

Ostin kun näin tämän häijyn näköisen tölkin kaupassa. Hyvin paljon suomalaisen perusoluen makuinen, aavistuksen kitkerä. Vaahto tälläisessä liru-lagerissa on sivuseikka. Juo tätä, mutta ei kummoista. Tälläisiä tölkkejä ostavat ravintolamotoristit, jotka haluavat pohjia kiskoessaan hieman näyttää muille olevansa "bad ass motherfucker".

Ravintolamotoristi on henkilö jolta löytyvät kaikki muut motoristikamat paitsi itse prätkä. Näitä ketjuja ja liivejä ym. muuta paskaa pidetään sitten polleana päällä ravintoloissa ja yleisillä paikoilla. Ravintolamotoristin tunnistaa yleensä myös lukuisista törkeistä hyvin näkyvillä olevista tatuoinneista. Katukuvassa ravintolamotoristit yleistyivät 90-luvun puolessa välissä syntyneiden keskiolutkuppiloiden huumassa.

keskinkertainen 3/5

Harry testaa taas oluita

Tämän edellisestä juomisesta on aikaa, mutta tämä on yhtä hyvää kuin muistelin. Suoraan lasipullosta kerrassaan herkullista. Suomalaiseen perusolueen verrattuna vahvemman makuinen ja tummaan stout-tyyppiseen olueen verrattuna laihahko, mutta ei huonolla tavalla.

Ei huono 4/5

Heinäkuun saldo

Viimeinen valssi (The Last Waltz) 4½

Melancholia 4+

Monsters 4

Nainen ikkunassa (The Woman in the Window) 4

Pianistin sivunkääntäjä (La tourneuse de pages) 4

Verenpunainen yö (Farewell, My Lovely) 4

Ammatti: Reportteri (Professione: reporter) 4-

Harry Potter ja kuoleman varjelukset: osa 2 (Harry Potter and the Deathly Hallows: Part 2) 4-

Morsiusneidot (Bridesmaids) 4-

Toukokuun 7 päivää (Seven Days in May) 4-

Ukkossydän (Thunderheart) 4-

Avanti! 3½

Kultapääsky ja juopunut katti (Da zui xia) 3½

Matkalla rakkauteen (Sous les bombes) 3

Häikäilemätön (Ruthless) 3-

Musta sunnuntai (Black Sunday) 3-

Kovat kundit eivät tanssi (Tough Guys Don't Dance) 2

TURISTIHELVETTI11

Hei rakkaat,
Tämän kertainen matkaraportti on erilainen. Pidin päiväkirjaa paikan päällä (Hania) ja sen copy pastean tähän. Mahdolliset kirjoitusvirheet eivät ole tahallisia.

--

Hania 9.7 - 23.7

1. Päivä

Lentokenttä on jo tuttu, missattiin silti baggage drop piste ja jonotettiin muiden apinoiden kanssa. Oak Barrel baari edelleen kallis, mutta kuuluu asiaan. BB2005 Antti A. Oli töissä air finlandilla.
Lento oli perseestä, kone oli täynnä ja huonossa kunnossa. Outoa että ruoaksi tarjottu rosmariinikana oli maukasta. Matkustajat olivat sellaisia että tiesi nyt olevansa turistimatkalla.
Paikalle kun päästiin niin huomasi että ei olla kaupungissa ja kulttuurishokki iski. Sama shokki tapahtui kun tulimme huoneistohotelliin jonka kalliit ekstrahinnat (ilmastointi ja kassalipas) ja iloiset "moi moi, finland" huudot vitutti.
Tähän matkaan pitää selkeästi asennoitua eritavalla, nyt ei olla Kansasissa enää. Kauppakin myy lonkeroa, siideriä .. Ei tätä ole oikealla lomalla.

2.päivä

Sunnuntai, kaikki kiinni.
Mitätön aamiainen huoneessa ja testaamaan kehnoa suihkua. Ei ne vain välimeren maissa osaa tätä juttua ollenkaan.
Napataan bussi Haniaan ja olen vieläkin hyvin skeptinen kaikkea kohtaan. Bussi maksaa 1.50€, ei paha (oikea hinta olikin 1.10€)
Ensin jo masennun keskustasta, mutta sitten löytyy wanha kaupunki ja kaikki on hyvin .. Oikein hyvin. Satama-alue on upea ja täynnä tunnelmaa jota jäi kaipaamaan Ateenan plakasta. Pienet sivukujat ja tunnelmalliset tavernat vahvistavat onnellisuuden puuskaa. Kyllä tästä loma tulee. Sikareja ostan ja poltan niitä hymy huulilla.
Takaisin hotelliin ja altaalle. Olut 2€, ei paha .. Juon kolme ja poltan itseni auringossa ekana kunnon päivänä!
Päiväunet tulevat kuin itsestään.
Herättyäni koittaa masennus ja vitutus .. Sanna on parvekkeellamme, joka on liki maatasolla. Liian tuttavallinen baarimikko, sanotaan häntä vaikka Ariksi (koska se on hänen nimi), tulee juttelemaan Sannalle ja kauppaamaan paskaa tanssi-iltaa allasalueella. Sanna ei ole täysin kykeneväinen kommunikoimaan ja Ari kirjoittaa ilmeisesti meidät mukaan iltaan (12€ / naama). Vittuunnun, suutun .. Onneksi kuitenkin lapussa lukee että jos osallistuu niin pitää se palauttaa. Tämä rauhoittaa koska tuollainen vitun paska tekohauska tanssiesitys ei kiinnosta vitun vertaa.
Illalla mennään kävelemään rantoja ja syödään grillattua lihaa.
Parempi päivä kuin eilen tämä oli kuitenkin.

3.päivä

Kaikki hyvin tänään, ei epämukavuuksia paitsi eilen polttamani polvet kirvelee kun auringossa olen. Tänään aukesi naapurin marketit (in.ka sekä Lidl). Suoritamme hintavertailua ja toteamme hinnat ok tasoiseksi .. Barcelona oli kyllä halvempi.
Ensin parvekkeella kulutan tovin, sitten altaalle. Keksin drinkin jota joimme innoissamme Ateenassa 2009. Sisältää ouzoa, sinistä curacaota sekä spritea! Niin innoissani olen että kaadan omani ennen kuin ehdin juoda siitä edes vähää. Allasbaarin pizza osoittautuu ihan ok tasoiseksi.
Illalla Haniaan katsomaan miten aurinko laskee selkäni taa (ihoni on jo punainen joten mitäpä se enää mitään värjäämään). Harhailua pienillä kujilla ja pysähdys mukavaan kuppilaan. Lisää kävelyä ja kuvausta, kulkukissat hurmaa. Viimein saan taas pita gyron, edelleen herkkua. Rasvainen porsas ja ihana tzatziki tekee tästä ruoan jota syön taas kymmenittäin.
Kaupasta vielä giniä, tonicia ja limeä .. Mitähän näistä voisi tehdä?

4.päivä

Ei erikoisuuksia, juuri sytytin Backwoods sikarin parvekkeella ja avasin oluen. Naapurin pikaruokalassa pita gyro 2.30 ja iso olut 2.20, kutsun sitä kelpo komboksi. Tämä päivä meni muuten melko ongelmitta, muutaman kilometrin verran kävelyä tohon suuntaan ja huomattiin että mikään ei muutu. Bussi sieltä Hanian keskustaan, kauppoja ja kauppahallia. Pari mahtavaa universal horror-sarjan t-paitaa (frankenstein ja muumio) löysin ketjuliikkeestä jota suomessa ei ole. Kolmaskin oli potentiaalinen, mutta harmaa pohjaväri sai Boris Karloffin näyttämään halvalta.
Kauppahallissa houkutti tuore kalakeitto (5€) mutta valitettavasti olin kiskonut jo pita gyron lounaaksi.
Libyalainen kahvila tarjosi halvan oluen, hyvän sitruunakrepin ja mahdollisuuden vesipiippuun. Tuonne vittu palaan polttamaan erän, Barcelonassakin piti jo.
Naapurin nettikahvilan netti ei vieläkään pelaa, verkko löytyy ja yhdistää vaan ei aukea mikään. Paskana on se, sano minun sanoneeni.

5.päivä

Vituttaa tämä tapa että jos heität pyyhkeen rantatuolille, niin se on sinun. Käyttäjää ei tarvitse näkyä missään, mutta rantatuoli on hänen. Ei auta, samaa piti harjoittaa itsekin että paikan auringossa sai. Aamupvä siis meni altaalla. Palaneet jalat vieläkin vähän aristaa, mutta kai niillä uskaltaa olla jo enemmän suorassa valossa.
Keskustaa sitten illaksi. Tuli jo olo että kaikki on nähty ja kotiin voisi .. Se katosi kun istahdettiin sataman terassin suojaan. Iso olut ja ilmainen netti sai aikaan sen olon että ei ole minnekään kiire. Istuimme hyvän tovin ja tilasin jopa ouzoa. Oli niin pahaa että ostin pienen pullon sitä myös hotellihuoneeseen.
Hotellissa vitun paska "kaikki mukaan" tanssiesitys ja ihan meidän ikkunan alla.

6.päivä

Hupiajelua eli turistibussia. Voi veljet, tunti meni odotellessa .. Rahatkin luvattiin takaisin koska ruuhka oli sekoittanut aikataulun. Juuri kun rahoja lähdimme pyytämään, niin tulikin tuo hop on/hop off ajuri paikalle.
Olisi voinut rahat paremminkin käyttää. Tämä paikka on kuollut kun keskustasta lähtee. Hurjasti tie mutkittelee ja mäen päällä on yliopisto joka ei kiinnosta ketään, ei muuta kuin takaisin. Pari paikkaa kuitenkin bongasi jossa voisi käydä.
Illalla ajattelin juoda, mutta en jaksanutkaan.

7.päivä

Rantapäivä.
4 tuntia meni kuin siivillä. Korvissa soi podcastit (tell 'em stevedave) ja huulilla kävi vesi ja vesimeloni, jota hassusti huutava tyttö myi (frees fröoöoöt!).
Meri oli jees, mutta toki suolainen. Kusin veteen kahdesti joten olen osa suolaisuutta.
Illemmalla perjantai fiilistä katsomaan keskustaan, ranskalaiset oli juntteja ja lauloivat kannustuslauluja kunnes humala meni yli ja oksennukselle haiseva istuintyyny kannettiin pois.

8.päivä

Ei suuria suunnitelmia, keskustassa on pari vihreää aluetta joten mennään ne ensitöiksemme katsomaan. Alueet on juuri sitä mitä odotti, eli huonosti hoidettua vihreää. Potentiaalia olisi mutta ei näytä kiinnostavan ketään, edes paikallisia ei alueilla näy.
Jatketaa matkaa kauppahalliin jonne haluan mennä syömään mereneläviä. Tilaan tiskiltä mixed platen verran kaloja, mutta saankin ei kaloja ja ison laskun. No ruoka oli silti hyvää.
Hotellille palaamme ja menemme toviksi altaalle lepäämään.
Illalla hiekalle istumaan rantaan ja kaupasta olut evääksi. Myöhemmin maukasta stifadoa ja ilmainen raki-paukku. Aikamme yritämme saada tuota alas, mutta huonolla tuloksella. Jääkylmä viina on viinaa ja pahaa siis.

9.päivä

Rantainen aamu.
10:30 makasimme aurinkopedeillä .. Minä varjossa, Sanna ei.
Olen palavaa sorttia. Rasvasin itseni täydellisesti ja olen varjon alla. Käyn auringossa vain kun menen uimaan, tai käyn suihkussa. Taisin palaa silti .. Vittuahan tämä kun on valkoinen (miten valkoinen? No jos kaadan maitoa päälleni, vannot sen olevan vettä).
Viimeisen rantatunnin olin melkein unessa joten jatkoin unia hotellilla.
Herättiin ja lähdettiin kävelylle .. Ylämäessä tapahtui outoja ja en vain jaksanut. Jalat ei vieneet eteenpäin ollenkaan.
Onneksi terassille pääsin ja 2 tuoppia auttoi.

10.päivä

Hyvät yöunet taas. Ajateltiin mennä viereiseen paikallisten suosimaan kahvilaan aamupalalle, mainostihan taulu ulkona että breakfast.
Sanoin että aamiainen olisi kivaa, että minkälaisia vaihtoehtoja on .. No tiskistä voi valita sämpylän.
Onneksi vastapuristettu appelsiinimehu oli jees.
Käveltiin kaupungissa, juotiin viileät juotavat sillä keli oli aivan liian kuuma. Melkein ostin Lawrence of Arabia zippon.
Kauppahalliin halusin mennä syömään paikallisen kalakeiton. Se oli mainiota .. Iso kimpale kalaa, perunaa, tomaattia, porkkanaa ja jotain vihreää (kenties pinaattia).
Sanna jaksoi vielä altaalle, minä en. Join pari olutta parvekkeella ja luin ostamaani Retro Gamer-lehteä. Sitten meni taju.
Herättyäni oli jo aika mennä taas ulos ja siitä seurasi kamalin ruokakokemus. Olin idiootti kun lankesin mainokseen "syö kuin paikalliset, monta pientä meze annosta". Olihan se ihan halpa, mutta en vittu usko että paikalliset syö kaiken uppopaistettuna.
Viinilehtikääryleet? Räksähtivät palasiksi kun haarukalla koetti pistää.
Pieni piirakka? Selkeä pakastetuote.
Joku kasvispihvi? Samaa pakastettua paskaa.
Mitä muuta perinteistä? No toki kanansiipiä, suoraan uppopaistinöljystä!
Tomaatti ja kurkku oli ok.

11.päivä

Ei valitamista, onnistunut päivä.
Aamupäivällä pidettiin kivaa ja mentiin paikalliseen "Tarjoustaloon" ostoksille. Minulla on nyt oma coctail shakeri ja Superman- avainpidike johon ei abloyt sovi. Sitä 50 senttiä en saa takaisin .. Shakeri sen sijaan teki jo hyvän gin tonicin.
Altaalla notkuimme hyvän ajan. Pakenin aurinkoa taitavasti ja kuuntelin podcasteja, join myös pari olutta.
Ensimmäistä kertaa ei tiedetty mitä tehdä illalla. Päädyimme vain vakiopaikkaamme ja gyrot iltapalaksi. Huomenna vuorossa järjestetty matka "kreetan Malediiveille".
Vituttaa jo valmiiksi bussimatka kusipäiden kanssa sinne.

12.päivä

Se oli aikalailla niin kamalaa kuin odotin .. Olin varautunut pahimpaan ja sitä sain. Oliko yli-iloinen matkaopas? Oli!
Oliko idiootit kanssamatkustajat? Oli!
Oliko kohteet floppeja? Oli!
Eli iso kiitos Apollo Matkoille tästä kokemuksesta. Bussikuski oli sentään Super Mario-klooni.
Elafonis tms. on suojelukohde ja nätti sellainen. Kuvittelin että kyseessä on vaeltelualue mataline vesineen, mutta ei. Kyseessä on helvetin iso hiekkaranta (täynnä paikallisia) ja pieni saari jonne voi kahlata, jossa pienet kalajoen hiekkadyynit. Petyin ankarasti ja olin äksy (Anteeksi Sanna).
Takaisin matkalla super mario ajeli vuoriteitä niin että pelkäsin kuolemaa. Näin jo miten bussimme vierii tulipallona pitkin turistihelvetin yllättävän jyrkkiä rinteitä. Suljin silmät ja laitoin podcastit kovempaa. Vastaavaa kuolemanpelkoa tunsin pari vuotta sitten linnanmäellä.
Tunnelma parani kun tavernassa (pakollinen pysähdys) nautimme Sannan kanssa puoliksi pullon Retsinaa. Rakastuimme molemmat siihen pihkaiseen viiniin.


Loppuilta meni keskustassa, Sanna osti minulle sen Lawrence of Arabia (feikki) Zipon. Kyljessä siis vanha elokuvajuliste ja se sylkee tulta kuin Peter North muita juttuja. Tuli heti fiilis mennä baariin ja tiskillä sytyttää pikkusikari . Kello on muuten nyt 23:22 ja taas ikkunan alla on vitun paska kreikka-ilta ja musiikki kovalla. Taisin kyllästyä eilen gyroihin.

13.päivä

Sanna katsoi minua silmiin ja pyysi että voinko aamulla kello 7:ltä mennä läheiseen leipomoon hakemaan aamuleipää ja pullaa. En kai voi sanoa ei, joten kello herätti 7:30 ja iskin tukan nutturalle ja heitin uimashortsit jalkaan. Leipomosta tosiaan sai tuoretta leipää.
Palasin hotelliin ja palasin unille, sain nukkua pitkään ja se teki höpöä.
Herättyäni pesin pyykkiä käsin ja sitten menin uima-altaalle. Todella puuskittainen tuuli oli tänään kiusana, myös pilvet tekivät ensi näyttäytymisensä.
Altaalla meni aika taas nopeaan ja sen jälkeen keskustaan. Hieman kiertelyä ja aatos että josko olisi vielä kauhupaitoja alessa, jos vaikka uusia! Hinta oli laskenut 4€ ja nyt ostin myös harmaan Frankensteinin Morsian t-paidan, jossa Boris Karloff yrmeänä on hirviönä. Huomasin myös että samasta elokuvasta oli morsiamen päätä kantava paita, joten sekin ostoksiin. Nyt on 4 kivaa paitaa.
Libyalainen kahvila tarjosi minulle vihdoin vesipiipun ja persikkatupakkaa. Aika pitkään imeskelin letkua (tirsk), mutta pakko oli jatkaa matkaa. Kuitenkin voin sanoa että pehmeät ja maukkaat savut tarjosi tuo värkki.


Syömään eksyimme erittäin miellyttävään paikkaan, jossa on aina kadulla täyttä. Harmitti kun emme päässeet tunnelmalliselle kadulle syömään, mutta kun huomasi että ruokasali sisällä oli tehty vanhaan kylpylään (niitä hikihuoneita) niin ei harmittanut. Tämän lisäksi ruoka oli erittäin hyvää, syömäni "baby goat" oli niin mureaa että veitsi oli tarpeeton.
Tämä päivä oli hyvä, oikein hyvä.

14.päivä

Viimeistä viedään, huomenna vielä odotellaan bussia altaalla.
Ei mitään tänään, uima-allas oli taas toinen koti. Pieni haikeus iski jo, ikävä tulee röhnötystä.

--

Loppusanat:

Viimeinen kerta kun matkatoimiston kautta otamme matkan. Tuo ihmisjoukko joka noita käyttää on jotain aivan muuta .. Loma oli kuitenkin voittopuolisesti kiva, mutta ei tämä mene missään nimessä lomieni kärkijoukkoon.

Tässä vielä pari lomavideota matkalta:
Video #1
Video #2

Kesäkuun saldo

Exit Through the Gift Shop 4
Yön kuumuudessa (In the Heat of the Night) 4-

Aviomiehet (Husbands) 3½
Kuoleman laukaukset (Dead Bang) 3+
Honeydripper 3
X-Men: First Class 3-

Hall Pass 2½

New York - osa 7

Koitetaanpas nyt saattaa tämä loppuun. Perjantai alkoi Rockefeller Centeriä kierrellessä. Joitain kiinnostavia liikkeitä alueella oli, mm. Nintendon (tosin varsin pieni) liike ja NBC:n suurehko kauppa, jossa tv-sarjojen oheistuotteita riitti melkoisesti. Päivä jatkui vielä keskustaa kierrellessä. Myöhemmin menimme Nolitan kautta Upper East Sideen ja siellä Katz's Delicatesseniin syömään. Seinät pursusivat paikalla käyneiden julkimoiden kuvia ja Kun Harry tapasi Sallyn -elokuvan kohtauksesta kuuluisa pöytä oli tietenkin erikseen merkitty. No, emme istuneet kuitenkaan siihen, vaan parin pöydän päähän. Paikka on tunnettu pastramileivistään, joten sellainen sitten. Karunoloinen annos sisälsi parin leivänkäntyn välissä kymmenen kerrosta rasvaista lihaa. Ei tuo nyt lempiruokien joukkoon noussut, mutta nälkä kyllä lähti. Ilta vierähti Union Squaren ympäristössä. Puistossa oli pientä hässäkkää, kun vanhempi naishenkilö raivosi pamflettejaan jakaneille WTC-salaliittoteoreettikoille.

Launtain olikin sitten jo kotiinlähtöpäivä. Aamulla metrolla hujautettiin takaisin Rockefeller Centerin ja Times Squaren ympäristöön, jossa tehtiin viime hetken ostoksia. Käytiin välillä kirjautumassa hotellista ulos, jätettiin laukut ovimiehille säilytykseen ja sitten metrolla vielä jokuseksi tunniksi Greenwich Villageen. Takaisin hotellille ja taksia hankkimaan. Se kävi matkalaukkujen kanssa helposti, edes kättä ei tarvinnut nostaa tai vislata, kun ohi ajanut taksi jo pysähtyi omatoimisesti ja kysyi minne matka. Kiinteän taksan ($45) voimin sitten noin tunnin köröttely kentälle.

Kotimatka oli jo perinteenomaisesti melkoista hässäkkää. Alkuperäinen kone oli rikkoutunut ja korvaavan koneen saamisessa oli suuria vaikeuksia, koneeseen reilusti myöhässä päästyämme odottelu jatkui vielä pitkään. Henkilökunta metsästi koneesta puuttuvia varusteita, eräs matkustajajoukko halusikin pois koneesta (vain palatakseen myöhemmin takaisin), sisärungossa haivattiin jotain ongelmaa, jota sitten huoltomies tuli korjaamaan. Matkaan päästiin reilusti myöhässä, mikä jatkoyhteyttä ajatellen hieman huolestutti. Aikataulua lyhyemmästä lentoajasta huolimatta Pariisissa oltiinkin sen verran myöhässä, että Helsingin kone tuli juuri missattua. Korvaava lento hoitui tosin varsin kätevästi parin tunnin päähän, joten suurta haittaa tuosta ei ollut. Konesekaannus aiheutti kuitenkin sen, että matkalaukkuja ei korvaavaan koneeseen oltu saatu lastattua, joten jäivät sitten Pariisiin. Helsinki-Vantaalla laukuista ilmoitus ja seuraavana aamuna ne toimitettiinkin suoraan kotiin, ei suurta harmia siis.

Yhteenveto - hyvä reissu. Kaupunki oli oikein mukava ja nähtävää riitti. Yllätti kuinka rauhallista (ihmisten kiireisyyttä lukuun ottamatta) New Yorkissa lopultakin oli. Juopuneita tai häiriökäyttäytyjiä ei katukuvassa tai metroissa näkynyt lainkaan, ei edes myöhäisempinä ajankohtina. Turvallisuuden tunne oli siis matkailijan näkökulmasta enemmän kuin kohdallaan. Suosittelen.

New York - osa 6

Torstai alkoi Empire State Buildingilla. Aamupäivä osoittautui siinä suhteessa hyväksi vierailuajankohdaksi, että jonottamaan ei joutunut kuin hetkisen. Pahimmillaanhan jonotusmahdollisuuksia tuolla kyllä löytyy, on lippujonoa, turvatarkastusjonoa ja hissijonoa. Rakennus on sisältä todella komea ja hieno toki ulkoakin, menisi positiivisessa mielessä paljon modernimmastakin pilvenpiirtäjästä. Näköalatasanteelta maisemat avautuivat hienoina joka suuntaan. Aamuisen ajankohdan haittapuolikin selvisi, sillä ilmassa oli vielä hienoista aamu-utua, joka jonkin verran rajoitti näkyvyyttä.

Maankamaralle palattuamme kiertelimme tuolla alueella. Pääkirjastossa tuli käytyä (Ghostbusters!) ja Chrysler-building vilkaistua. Sitten suuntasimme taas Times Squarelle kun ajatuksena oli katsoa, josko Tkts-kojusta löytyisi kiinnostavia tarjouslippuja illan Broadway- tai Off-Broadway -esityksiin. Myyntipiste oli suljettu (aukesi iltapäivällä kolmelta), joten päätettiin sitten käydä hotellin lähiseudulla South Street Seaportissa sijaitsevassa aiemmin aukeavassa kojussa. Tkts:stä kuullut, että jonotella saa, joten tuolla sivutoimipisteessä oli iloinen yllätys kun jonoa ei ollut yhtään. Siispä liput illaksi Blue Man Groupin uudistettuun showhun.

Ruokapaikkana keskiviikkona oli Anthony Bourdainin vanha paikka, Les Halles. Aikaisin olimme liikkellä (hieman viiden jälkeen), joten no reservations hyvinkin, ravintola oli hiljainen. Paikkana tuo oli varsin viihtyisä, ei mitenkään hienosteleva ympäristö. Pihvi oli oikein hyvää ja mehukasta. Tosin ranskanperunat, joita pidetään yhtenä ravintolan bravuureista, olivat kyllä täysin tavanomaiset. Vettä pöytään toimittanut vanhempi herra oli olemukseltaan kuin pituutta kasvanut Woody Allen.

Blue Man Group oli erinomaisen hauska. Esitys kesti puolitoista tuntia ja siihen mahtui kaikenlaista. Tuttuja musiikkinumeroita ja paljon muuta, yleisö osallistui esitykseen useaan otteeseen. Suurimpana uutuutena olivat kai jättimäiset iPhonet/padit/mitkälie. Aluksi ne tuntuivat hölmöiltä, mutta toivatkin esitykseen kaikenlaista kivaa. Kyllä tuo ehdottomasti kalliihkojen (vaikka alennuksella ne saikin) lippujen arvoinen oli. Nukkumista tapahtui yöllä hotellissa.

New York - osa 5

Tämä näemmä venähtää vallan päättymättömäksi matkaraportoinniksi, no, mitäpä tuli niin paljon kierreltyä. Keskiviikkona oli toinen matkan hirmuhelteistä, joten mikäpä sen parempaa puuhaa kuin lähteä kolmen ja puolen neliökilometrin puistoon haahuilemaan.

Nätti puistohan se Keskuspuisto on. Monista yhteyksistä tuttujen laajojen nurmikenttien lisäksi alueella on kaikenlaista metsikköä, järveä ja lätäkköä. Lennonin muistopuisto Strawberry Fields piti käydä vilkaisemassa, vaikka eipä siellä imagine-muistokuviota lukuun ottamatta mitään sen kummempaa nähtävää ole. Kilpikonnia alueen vesistöissä majaili yllättävän paljon, aika isoja mötkäleitäkin. Central Parkin alueesta kierrettiin aika tarkalleen puolet, riitti siinäkin jo kävelemistä yhdeksi aamupäiväksi.

Puistoilun jälkeen jatkettiin lähiseudun katujen koluamista. 5th, Park ja Madison avenueita talsittiin Upper East Siden ja keskikaupungin puolilta ja kierreltiin alueen liikkeissä. Applen lasikuutio oli ihan kiva, vaikka itse maanalainen myymälä ei sinänsä mitään erikoista tarjonnutkaan.
Alkuillasta suunnattiin ruokailemaan jo tutuksi tulleeseen Madison Square Parkiin, jossa sijaitseva Shake Shack tunnetaan yhtenä New Yorkin parhaista hampurilaispaikoista. Jono kojulle oli pitkä, mutta henkilökunta helpotti odotusta tarjoilemalla jonoon jäätelömaistiaisia. Syy paikan nimelle selvisi tilausta tehdessä. Jokainen sai annoksen tilattuaan oman hakulaitteenomaisen täristimensä. Sen kanssa sitten vaan pöytään odottelemaan ja sitten kun laite alkoi täristä, niin oman tilauksensa sai noutaa ruokaluukulta. Kätevää, eikä ruoan valmistumisessakaan kauaa kestänyt. Ihan hyvähän tuo hampurilaisateriaksi oli, vaikken sinänsä varsinaista erinomaisuutta annoksesta löytänytkään.

Pöperöiden jälkeen lähdettiin kävelemään kohti Times Squaren aluetta. Ilta oli jo pimenemässä ja valomainokset lisääntyivät melkoisesti alueen lähentyessä. Itse Times Square oli melkoista hässäkkää. Ihmisiä riitti eikä valomainoksistakaan ollut pulaa. Suomalaisedustustakin keskeisellä paikalla sijainneessa mainoksessa näkyi, muttei kuitenkaan sitä ilmeisintä Nokiaa tai vihaisia lintuja. Ei, Times Squarella neonvalojen seassa tulevaa keikkaansa mainosti Children of Bodom. No, tottuneita jenkkienkiertäjiähän ne jo ovatkin. Kierreltiin aluetta, käytiin jokusessa liikkeessä ja lopulta päädyttiin Tkts:n portaille istuskelemaan ja nauttimaan lämpimästä illasta. Hotellille palattua vaihteeksi väsytti.

New York - osa 4

Huoneen oven taaksen aamuöisin toimitettu sanomalehti oli ihan mukava aamunaloittaja. Ei se nyt mikään The New York Times ollut, mutta kyllä Usa Todaykin kelpasi. Kaupungilta ilmaisjakeluita sai lehtipömpeleistä varsin hyvin, tosin suosituimmat lehdet tuntuivat loppuvan nopeasti. Village Voicen jos havaitsi, niin se kannatti napata mukaansa. The Onioniakin tuli vastaan. Metroa ja am New Yorkia oli runsaasti päivittäin jaossa.

Tiistain ensimmäisenä kohteena oli luonnonhistoriallinen museo. Vielä lippuluukullakin vähän mietitytti mihin spesiaaleihin liput hankkisi, otimme lopulta kaikkiin kohteisiin aivonäyttelyä lukuun ottamatta. Museo on niin laaja, ettei sitä oikein yhden päivän aikanakaan saa kunnolla kierrettyä. Tosin kaikkea ei kannata edes yrittää nähdä. Tuli taas havaittua, että täytetyt elukat eivät lopultakaan ole kovin kiinnostavia, joten parin kerroksen perusnäyttelyistä osa tuli skipattua ja osa kierrettyä varsin nopeasti. Mainion The Squid and the Whalen nimihahmot tuli tietenkin käytyä vilkaisemassa. Ylin kerros fossiileineen ja luurankoineen oli perusnäyttelyistä ylivoimaisesti kiinnostavin. Spesiaaleista dinosaurusten suurta kokoa esitellyt interaktiivinen näyttely oli enemmänkin lapsille suunnattu ja IMAX-elokuva oli ajanhaaskausta. Olihan se kuva iso, mutta pelkkä iso kuva nyt ei kovin suuri lisäarvo lopultakaan ole. Sammakkonäyttely oli kiva ja planetaarioshow oli peräti hieno. Vikatikkinä päivän ruokailut hoidettiin museonkiertelyn yhteydessä kellarikerroksen buffetissa. Ylihintaista punnitusruokaa, joka ei edes maistunut erityisen hyvältä.

Museon metroasemalta kun kerran sinne sopivasti pääsi, niin seuraavaksi lähdettiin sitten Harlemiin. Kaupunginosa oli taas vahvasti omanlaisensa, Harlemissa kaduilla tuli selvästi eniten vastaan ns. persoonallisuuksia. Joka toinen putiikki tuntui tarjoavan jonkin sortin hiuslisäkkeitä, peruukkeja tai muita tukkajuttuja, mutta myös hyvätasoisia tossukauppoja oli paljon. Hauskaa seutua, itäosan Spanish Harlem oli myös kiinnostavaa aluetta. Lämpöä oli yli 35 astetta, joten kovin kauaa ei jaksettu kierrellä. Metrolla siis kohti hotellia. Välipysähdyksenä jäimme Grand Central Terminalissa pois ja kiertelimme vähän jättiasemaa, komea rakennushan se. Sitten hotellille ottamaan vähän lepoa.

Ilta vierähti Union Squaren ja Madison Squaren ympäristössä. Union Square Parkissa oli hörhöineen hyvä tunnelma. Paikalta löytyi kaikenlaista porukkaa open micciin paasaavista julistajista skeittaaviin sulkapäihin. Lähistöllä sijaitseva Strand-kirjakauppa ansaitsee maininnan. Julkisivussa mainostettu "18 mailia kirjoja" ei kaupan sisällä tuntunut lainkaan liioittelulta, takaosan kirjastomaista hyllysokkeloa olisi mielellään tutkiskellut kauemminkin. Reissun kirjakaupoista Strand oli se mieluisin, vaikka monessa muussakin hyvässä tuli käytyä. Maisemat seudulla olivat myös komeat. Ympäristössä sijaitsi paljon hienoja rakennuksia, huipentumanaan Flatiron Building. Jossain vaiheessa iltaa palattiin sitten hotellille, no nukutti nukutti.

New York - osa 3

Maanantain alkajaisiksi suhautettiin metrolla SoHoon. Matkan parhaina hankintoina voikin pitää viikon voimassa olleita metrokortteja. Alle kolmellakympillä läpyskät automaatista ja sen jälkeen matkustelu olikin helppoa. Kortti vain vedettiin asemalle mentäessä lukulaitteesta läpi ja sen jälkeen matkustussuunnan mukaan uptown- tai downtown-raiteelle ja johan se metrokin yleensä saman tien saapui - aikatauluja ei siis tarvinnut turhia tiirailla. Metroiltua tuli parhaimmillaan kuutisen matkaa päivässä, joten viikkokortti kääntyi nopeasti voiton puolelle.

SoHossa hetken kävelyn jälkeen päädyttiin keskelle kuvauksia. Korttelinvarren autot olivat kaikki vanhanaikaisia ja ihmiset pukeutuneet 60-luvun tyyliin. Kysäisin paikalla hääränneeltä kuvaussihteeriltä että mitäs ovat kuvaamassa, mutta vastasi vain etteivät tarvitse enää avustajia. No, olisihan sellainenkin hauskaa voinut olla. Jatkettiin siis kiertelyä. SoHo oli alueena oikein nätti perinteisillä paloportaistoilla varustettuina rakennuksineen. Liikkeet olivat lähinnä merkkiliikkeitä, tosin kiinnostavammasta päästä ja jokunen erikoisuuskin löytyi. Evolutionissa oli myynnissä kaikenlaista fossiilia, täytettyä elukkaa ja aitoja ihmisten pääkalloja ja luurankoja. Hinnatkin olivat melkoisia, joten ei ostettu edes sikiötä lasipurkissa. Taschen-kustantamon oma putiikki oli myös kiinnostava. Firman jo valmiiksi näyttävistä julkaisuista oli myynnissä erikoisversioita, esimerkiksi Norman Mailerin Moonfirestä oli saatavilla aidon kuukiven sisältävä versio.

Kiertely johdatti takaisin kuvauspaikalle ja nyt siellä oli jo aivan toisenlainen tohina menossa. Kuvasivat kohtausta, jossa joku osoitteli aseella rakennuksen ikkunasta. "Kai tuo joku Will Smith on" kommentoin ja jatkettiin matkaa. Kadun päästä kuvauksiin sai uuden kuvakulman ja kas kummaa, kurkottelija tosiaankin näytti Will Smithiltä.

Sitten joku kuvausryhmästä jo huikkasikin lounastaukoa ja väki hajaantui. Lähdössä olimme mekin, mutta vieressä olleet tytöt alkoivat kirkua ja kappas vaan - sieltähän se Will Smith kävelikin juuri siihen missä seisoskelimme. Kävi moikkaamassa ja palaili sitten autolleen. Myöhemmin piti netistä tarkistaa mitä Smith parhaillaan oli kuvaamassa, Men in Blak 3:han se sitten oli.

Yllättävän leffastarakohtaamisen jälkeen siirryttiin Houston-kadun toiselle puolelle SoHosta Greenwich Villageen. Nättiä seutua oli sekin, tunnelmaltaan vähän SoHoa rennompaa ja nuorekkaampaa yliopistoalueenkin ansiosta. Putiikkeja ja kahviloita oli sielläkin paljon. Aikamme siellä kierreltyä siirryimme itään ja East Villageen. Tunnelma muuttui boheemimmaksi ja tatuointi- ja lävistysliikkeet ilmestyivät myös katukuvaan. Punkin ja beatnikkien synnyinseudulla oli vielä oma tunnelmansa, viihtyisä alue tuokin. Sieltä sitten hetkeksi hotellille lepäämään.

Välihuomautuksena pitää mainita, että tuona päivänä huomasi muidenkin osaavan arvostaa mainiota Soylent Green -paitaa, jonka aiemmin keväällä ostin. Peräti kuuteen kertaan joku tuli kehumaan ja kommentoimaan paitaa, eipä ole tuollaistakaan ennen tapahtunut. Paitafaneja riitti niin kaupan myyjästä puistossa pyörätuolilla liikkuneeseen vanhaan hippiin.

Illalla vuorossa oli Brooklyn. Metrolla sinne ja ensimmäiseksi suuntasimme New Yorkin parhaaksi pizzapaikaksi usein mainittuun Brooklyn-sillan alla majailevaan Grimaldi's pizzeriaan. Ulkopuolella jonoa oli noin seitsemän henkeä, joten jonon jatkoksi sitten vaan odottelemaan sisäänpääsyä. Oikein tyypillisen oloinen amerikanitalialainen miekkonen touhotti ovella ja päästi aina välillä jonkun jonosta sisälle - mahtoikohan olla itse omistaja, eleet ainakin olivat sellaiset. Puolisen tuntia kesti jonotus, sitten pääsimme sisälle. Sillä aikaa jono oli kasvanut jo yli puolen korttelin mittaiseksi. "Normaalia vähemmän väkeä" kommentoi ovimies jonon kokoa. Jonotus kyllä kannatti, sillä paikan pizza oli erinomaista. Omalla pizzalistalla suoraan kakkoseksi Gardalla saadun jälkeen, parempaa oli Grimaldilla kuin esim. Sisiliassa.

Ilta oli jo hämärtymässä, joten menimme Brooklyn Bridge Parkiin ihastelemaan maisemia. Joen toiselta puolelta Manhattanin pilvenpiirtäjissä syttyivät hiljalleen valot auringon laskiessa ja näkymät olivat hienot. Kiertelimme vähän Dumbon alueella ja sitten menimme vielä Brooklyn- ja Manhattan-siltojen välissä olevaan puistoon nauttimaan Manhattanin valoista. Paluu Manhattanille hoitui Brooklynin siltaa pitkin kävellen. Kävelyreitti oli pitkiä matkoja suojattu sivuilta korjeilla aidoilla (liekö osin hyppääjienkin vuoksi), mutta paikoitellen oli onneksi näköalatasanteita, joilta kelpasi katsella kaupungin valoja. Sillan jälkeen loppumatka hotellille hoitui metrolla. Väsyttikö? No väsytti.

New York - osa 2

Toisena päivänä ensimmäinen tehtävä oli löytää sopiva aamiaispaikka, hotelliaamiaista ei oltu viitsitty tällä kertaa ottaa. Tehtävä oli helposti ratkaistu, sillä korttelin päästä löytyi Flavors. Sieltä sai paikallaväsättyä aamiaista kaurapuurosta mustikkalettuihin, halutunlaisista munakkaista täytettyihin baageleihin. Hyvää ja kohtuuhintaista, tuolla tulikin käytyä sitten joka aamu. Kaupunkiin lähtettiin tutustumaan kävelemällä muutaman korttelin päähän lauttaterminaaliin odottelemaan Staten Islandin lauttaa. Kyydit noissa ovat ilmaisia ja reitti kulkee Vapaudenpatsaan ohi, joten näin pystin näkee ilmaiseksi kohtalaisen läheltä ilman turhia jonottamisia - ellei nyt varta vasten sitten halua patsaan juurellakin käydä. Lisäksi laivan kannelta on hienot näkymät eteläisen Manhattanin pilvenpiirtäjien täyttämään maisemaan. Perillä Staten Islandilla käytiin vain kääntymässä terminaalissa ja takaisin palattiin samalla lautalla.

Seuraavana järjestyksessä oli Manhattanin lounaiskulma, eli Battery-puisto ja WTC-alue. WTC:llä ei enää raunioita tietenkään näkynyt, vaan paikka oli kiireinen rakennustyömää osin jo puolivalmiine rakennuksineenkin. Parhaat näkymät alueeseen sai World Financial Centerin sisältä ikkunan takaa. WFC:n toisella puolella oli huvivenesataman paikkeilla grillaustouhua sun muuta meininkiä, ihan viihtyisä paikka. Takaisin hotellille talsiessa pistäydyttiin aletavaratalo Centuryssa 21:ssä. Merkkivaatettahan tuolla halvalla oli, eikä maineensa mukaista hässäkkääkään, mutta ei tuollaisessa kauaa viihdy. Broadwayta pitkin siis hotellille kääntymään.

Iltapäivän ohjelmana oli vuorostaan kaakkois-Manhattan. Wall Streetin lähistöt pörssirakennuksineen tuli vilkaistua ja sitten siitä pohjoiseen kohti hallinnollista aluetta. Kovaa lakia seuranneena oikeustalon portaat piti tietenkin käydä vilkaisemassa. Hiljaista seutua sunnuntaina, mitä nyt skeittarit yrittivät moneen otteeseen hurjannäköistä loikkaa portaiden ylätasanteelta katukäytävälle. Nurkan takana olikin sitten jo Chinatown. New Yorkissa ollaan kovin reviiritietoisia ja se kävi alueiden välillä kävellessä kyllä erittäin hyvin selväksi. Chinatownin rajan kun ylitti, niin katukäytävällä kävelijät muuttuivat hujauksessa aasialaisperäisiksi. Columbus puistossa kiinalaisvanhukset lätkivät korttia ja lauleskelivat. Yllättäen olimme jonkin aikaa jopa koko puiston ainoat länkkärit, niin oli tarkkaa tuo kuppikuntaisuus tuolla. Korttipeliä ei saanut kuvata, vaan kameran esiin nostamisesta sai kuulla vastalauseiden myrskyn - kiinaksi tietenkin. No kuvasin sitten salaa tietenkin. Chinatownin kadut olivat täynnä porukkaa ja kaikenlaista kalakojua sun muuta, sinänsä ihan kiinnostavaa seutua.

Chinatownin pohjoispuolelta alkoi sitten Lower East Side, eli hipstereiden valtakunta. Jälleen koko kadun väestö tuntui vaihtuvan kuin nappia painamalla tietyn kadunkulman tultua ylitetyksi. Jokunen kiva pikkuputiikki tuolla oli, paljon retropainotteista tavaraa ja hyvinvarustellusta bändipaitakaupasta tuli yksi Beastie Boys -paita hankittuakin. Paluumatka sujui Little Italyn kautta, joka sinänsä oli kovin turistipainotteista leikki-Italiaa. Jätimme pikku-Italian, otimme canolit.

Ensimmäisen illan ruokapaikanmetsästys meni vähän mönkään. Ajattelimme syödä jossain hotellin lähistöllä, mutta tarjonta oli kovin heikkoa noin sunnuntai-iltana hiljentyneellä bisnesalueella. Lopulta löytyi peruspizzeria, josta sitten kitalaenpolttavat peruspizzat (tarjolla oli vain muoviaterimia, joilla kuumaa pizzaa on kyllä mahdoton syödä). Sitten hotellille ja nukkumaan.

New York - osa 1

Kirjoitetaan matkajuttu nyt tällä kertaa useammassa osassa, niin ei kestä yhtä kauaa kuin Canella. Josko ensimmäisessä kirjoituksessa ehtisi jo perillekin saakka.

Kentälle mentiin hyvissä ajoin ja siitä lieni hyötyäkin sillä lähtöselvityksen neiti laittoi meidät hätäuloskäyntipaikoille Pariisin koneeseen. Ylimääräiset jalkatilat ovat aina tervetulleita lennolla. Metatason julkkisbongaus koneessa oli parin penkin päässä istunut Rita Tainola. Pariisin kenttä oli vähän hässäkkä ja tarpomista löytyi saapumis- ja lähtöterminaalien välillä. Bussillakin olisi päässyt, mutta omat jalat tarjosivat kuitenkin varmemman aikataulun.

Finnairin koneen paremmat paikat eivät olleet ainoa lähtöselvityksessä saatu etu, sillä New Yorkin koneeseen saatiin kirjaimellisesti upgrade. A380:n toiseen kerrokseen siis ja vielä luokkaa paremmalle osastolle. Isot tilat nostettavilla jalkatuilla varustetuissa erillispenkeissä, Sennheiserin vastamelukuulokkeet eikä normaaleja räminänappeja korviin sullottaviksi ja viihdetarjontakin oli hyvä, pari leffaa tuli matkan aikana katsottua. Maailman suurin matkustajakone oli melkoinen möhkö, minkä huomasi varsinkin nousussa. Poissa oli räjähtävä kiihdytyksen tuntu, kivireki vain pikkuhiljaa hivuttautui kentän pinnasta irti.

JFK:llä sitten sormenjäljet ja kasvokuva varmaan talteen setä nimikaiman arkistoihin. Maahantulohaastattelu pysyi sentään suppeana, matkan keston lisäksi muuta ei kysytty. Kentän aulassa tuli ensimmäinen taksintarjoaja vastaan, joka sanoi että taksi Manhattanille, tulkaa perässä. Jonkin matkaa talsittuamme kysyin kyydin hintaa ja summa oli kolmisenkymppiä taksien kiinteää JFK <-> Manhattan -taksaa korkeampi, joten näkemiin ja uutta autoa etsimään. Terminaalin edessä näkyi virallinen taksitolppa jonoineen, mutta ennen sitä paikallinen papparainen tuli taas tarjoamaan kyytiä ja tällä kertaa hinta olikin kilpailukykyinen. Ukon autolle siis ja hetken odotus kun mies kalasteli vielä lisäasiakkaita. Tuossa vaiheessa tuli jo pohtineeksi, että helppohan moisen kuskin olisi ajella johonkin syrjäiselle paikalle, kolkata kyydittävät ja nyysiä matkatavarat ja käteiset. Tila-autoon löytyi kolmaskin kyyditettävä ja muilutuksen sijaan luvassa oli varsin leppoisa reilun tunnin ajo Manhattanin eteläkärkeen kohti hotellia. Hotellin sijainti oli vähän hakusessa ja kuski hyppäsikin kadulta sitä kysymään. Neuvoja löytyi ja niiden turvin lähdimme sitten kävelemään kohti hotellia. Käännyimme kuitenkin väärälle kadulle, mutta korttelin kiertänyt kuski pysäytti autonsa keskelle risteystä ja juoksi neuvomaan oikeaan suuntaan. Kelpo palvelua.

Hotelli osoittautui odotetun hyvätasoiseksi, uudeksi mukavaksi pikkuhotelliksi (jos nyt yleensäkään 44 kerrosta korkeaa hotellia pieneksi voi kutsua, leveyttä rakennuksella olikin sitten huomattavasti vähemmän). Pitkän matkanteon jälkeen maistui uni.

Toukokuun saldo

Tuhansien silmien edessä (Ace in the Hole) 4½
Pommin varjossa (Fail Safe) 4+
Somewhere 4
Hyökkäys jäämerellä (The Bedford Incident) 4-
Tokyo Sonata 4-

All the Boys Love Mandy Lane 3½
Armadillo 3½
Don't Come Knocking 3½
Frequency 3½
Lenny 3½
Onnenonkijat (The Fortune Cookie) 3½
Palveluksessanne, Miss Daisy (Driving Miss Daisy) 3½
Sinua parempaa (Anything Else) 3½
Source Code 3½
The Wind That Shakes the Barley 3½
42. kadun Vanja-eno (Vanya on 42nd Street) 3+
Stuart Shorterin takaperoinen elämä (Stuart: A Life Backwards) 3+
Alice 3
Mies ja elokuvakamera (Chelovek s kino-apparatom) 3
The Next Three Days 3
Scream 4 3
Thor 3

Keskiyön lihajuna (The Midnight Meat Train) 1½

Tarkastuslautakunnalle tarkastettavaksi

Kas kun saunan pukuhuoneen laatikoita selasin, niin tälläiseen törmäsin. Siellä oli itse asiassa kaikki 3 pitämääni visaa!

Levyarvostelussa Von Hertzen Brothers: Stars Aligned

Vitun hyvä 5/5

Huhtikuun saldo

Arvaa kuka tulee päivälliselle (Guess Who's Coming to Dinner) 4
Miesten vuoro 4
Somewhere 4
Pienet punaiset kukat (Kan shang qu hen mei) 4-

American, The 3½
He ratsastivat yhdessä (Two Rode Together) 3½
Minnie and Moskowitz 3½
Onkalo - säteilevä hauta (Into Eternity) 3½
Rajaton (Limitless) 3½
Tappaja sisälläni (The Killer Inside Me) 3½
Perheyritys (Family Business) 3+
Ghost Town 3
Rio 3-

Rush Hour 3 2
Tuntematon maailma (This Island Earth) 2
xXx 2

Seinä

27/04/11 Roger Waters ja The Wall

(kuvista kiitos todella hyvälle Nokia 5310:lle!)


Ennen keikkaa. Paikat oli tuossa kuvan keskellä olevassa osiossa, E-lohkossa.

Keikka alkoi kivasti ja näyttävästi.

Opetteja nukke oli veikeä.

Tässäkään ei ole muuri valmis, vaikka se nopeasti rakentui.

Lentävä Possu hurisi päiden yläpuolella.

Tiivistettynä:
* Mahtavat kappaleet
* Mahtava Show
* Hieno tunnelma
* 0.4 tuoppi olutta muovilasissa 6e
* Paidat n.35e (en ostanut)
* Taisi mennä jopa AC/DC:n edelle tämä

Onnea Canelle!

Maaliskuun saldo

Submarino 4½
Vuosi elämästä (Another Year) 4½
Winter's Bone 4½
Black Swan 4+
Frenzy 4
Elämän vonkamies 4-

Huonot tavat (Malos hábitos) 3½
Kohtaamisia 3½
Laszlo ja Vilmos Hollywoodissa (No Subtitles Necessary: Laszlo & Vilmos) 3½
Perheen lait (Derecho de familia) 3½
Tarantula 3½
Varjoja paratiisissa 3½
Ice Age 2 - Jäätikkö sulaa (Ice Age: The Meltdown) 3+
Reindeerspotting 3
Unstoppable 3
Code 46 3-

Wild Hogs 2½

Helmikuun saldo

Kova kuin kivi (True Grit) 4+
Kuninkaan puhe (The King's Speech) 4+
Menestyksen huuma (Sweet Smell of Success) 4+
Sophie Scholl - viimeiset päivät (Sophie Scholl - Die letzten Tage) 4+
127 tuntia (127 Hours) 4-
Kapteeni Abu Raed (Captain Abu Raed) 4-

Adventureland 3½
Ruoska (High Plains Drifter) 3½
Way Back, The 3½
Erään murhan varjossa (Someone to Watch Over Me) 3+
Reign Over Me 3+
It's All Gone Pete Tong 3
Kingstonin kovanaama (The Harder They Come) 3
Kung Fu Panda 3

Alaston lounas (Naked Lunch) 2½
Hei me nauretaan (Kentucky Fried Movie) 2½
Musta tuulimylly (The Black Windmill) 2½
Slow Burn 2

LONTOO11

No Pip Pip-Cheerio kaikki Lordit ja Lordessissist,

tässä teidän dear old boy, takaisin matkalta .. eli olen ollut travellaamassa.
Lontoo on nyt nähty ja kadut tuli keskustassa tutuiksi, ei kuitenkaan niin tutuiksi että ne olisivat käyneet tylsiksi viimeisinä päivinä.
Tämä reissu oli mainio ja tarjosi paljon, mutta paljon jäi vielä näkemättä. Lontoo oli paikkana oikein mukava ja iloisia hetkiä oli monia.



1. Päivä

Herätys oli aikainen, 03:30 ylös ja 04:30 taksi haki.
Kiitos muistivirheeni olimme tunnin liian ajoissa ja lentokentällä kaikki oli kiinni, joten oli hauskaa kävellä tyhjää kenttää. No lento meni kivasti ja vaihtokin onnistui kommelluksitta.
Perille saavuimme paikallista aikaa joskus 12:00 aikoihin ja metro matka lentokentältä oli onnistunut, kestoa sille kyllä tuli 55 minuuttia. King's Crossin asemalta kävelimme hotellille päin ja pysähdyimme lounaalle pubiin. Ensimmäinen ja ainoa syömämme Fish & Chips oli ihan jees ja iloinen helmeilevä 0.568 tuoppi oli raikasta ja ihanaa.
Hotelliin heitimme kamat ja lähdimme talsimaan katuja suuntana Oxford Street. Isoimman vaikutuksen teki itseään 250 vuotiaaksi tituleeraava Hamleys lelukauppa, jonka jokainen kerros oli oma elämys. Tästä oli oivaa jatkaa Piccadilly Circukselle jossa tutut mainoskyltit olivat kaikkien nähtävissä.

Sohon alue muutenkin oli oikein hauska, britit tykkäävät tehdä teatteriesityksiä kaikista elokuvista. Mainostaulut oli kivoja ja jotkut jopa näyttäviä. Samassa osiossa sijaitsee muuten Chinatown joka oli komea paikka! Ruoka tuoksui ja kiinalaisia vilisi.

Aikainen herätys ja vain pienet torkut lentokoneessa saivat sen aikaan että jo 21:00 aikoihin olimme nukkumassa hotellilla. Sitä ennen kyllä olimme illallistaneet melkoisen setin Wasabi nimisessä sushi-ketjussa.

Päivä 2.

Herätys oli 7:30. Totesimme brittiläisen suihkukulttuurin heikkouden (vedenpaine?) ja menimme syömään hotellin tarjoamaa aamiaista.
Oliko munaa? Oliko pekonia? Ehei, vain muroja ja leipää! No ei kai se mitään, kaikille meille on tuttu rasvainen aamiainen muista yhteyksistä. Sain vatsan täyteen ihan noillakin ja sitten olikin aika loikata metroon ja kohti Abbey Roadia. Tuolla kadullahan sijaitsee samaa nimeä kantava studiorakennus jossa mm. The Beatles on äänittänyt kappaleita. Metroaseman kupeessa oli Beatles Coffee Shop josta sai muiston ostettua ja ohjeet vielä missä katu sijaitsee (lähellä!).

Aikamme heiluttua edestakas Abbey Roadia olikin aika taivaltaa Regent's Parkin suuntaan. Se on iso puisto jossa oli koiria ja ihmisiä. Noin harmaana päivänäkin paikka oli ihan kiva vaikka kesällä varmaan tuplasti kinda dunno.
Miksikö menimme Regen'ts Parkkiin? No päästäksemme Camden Towniin joka oli kyllä sellanen että ok kai ihan kiva kuitenkin. Samoja kamoja myyviä liikkeitä oli vaikka kuinka paljon, mutta sentään ruoka-alue oli kiva.
4£ maksoi melkein kaikissa kojuissa iso kasa ruokaa ja vaihtoehtoja oli mistä valita. Löytyi Thai-, meksiko-, kiina-, joku muu mikä ruokaa. Tylsinä otimme vain Intialaista.

Tähän ei päättynyt päivän turismi vaan Camdenista metrolla Big Benille, koska se on iso kello.
Tämän lisäksi halusin Westminster Bridgen toiseen päähän seisomaan, koska sillä paikalla oli ollut Monty Pythonkin sketsissä.

Sitten kun vielä kävi pubissa vähän keräämässä energiaa niin pääsi hotellille ottamaan pienet unet ja illaksi pääsi taas Oxford Streetille ja Sohoon katselemaan lisää juttuja ja asioita.

Päivä 3.

Pitkään aprikoimme että pitääkö sinne saatanan vahakabineettiin mennä. Tyyriskin oli ja melko turistia .. mutta koska olimme turisteja niin menimme ja ostimme turhaan ennakkoon liput, koska aikaisin aamulla ei ollut jonoa muutenkaan. Hauska ovimies teki turvatarkistuksia ja kyseli mm. alkoholijuomien perään. Tutkiessaan Sannan laukkua pudotti hän hihastaan pienen viskipullon Sannan laukkuun ja alkoi utelemaan tästä. Sellaisia ne on ovimiehet Lontoossa, neekereitä.
Madame Tussaud oli ihan kiva, mutta ei mahtava. Monet hahmot olivat todella kökköjä ja vain uudemmat herätti ihmetystä. Lisäksi useat nuket olivat kuluneita.

Samalla alueella sijaitsi myös oikea Baker Street ja sillä Sherlock Holmes museo. Se oli kiinni vielä kun menimme käymään sen edessä.
Menneisyys ja nykyisyys iski kättä samalla kadulla, koska naapurissa oli The Beatles Store josta olisi voinut ostaa kalliilla monia juttuja. En ostanut mitään.

1872 perustettu pubi oli kiva. Isoa baatiskiä reunusti omat lasikopit jolla wanhana aikana erotettiin porvarit ja työläiset toisistaan. Täällä myös kohtasin pahinta englantimongerrusta matkallani ja kyypparin sanomiset menivät täysin ohi.
Kuitenkin tilauksen sain tehtyä ja halpaa oli, kenties halvimmat oluet koko reissulla (Siideri ja Ale tuoppi ja sipsipussi alle 6 puntaa).

Covent Gardeniin kun vielä ehti niin siellä söin Steak & Ale pien, perunamuusin kera. Makoisaa oli tämä ruoka, joten brittien ruokakulttuuri ei ole paskaa mielestäni.
Covent Gardenin tupakkakaupasta ostin rasian nenänuuskaa, jota on sitten kiva poikain kanssa nenään vedellä kun olutta juo. Se raikastaa ja aivastuttaa!

4. päivä

Tämä oli viimeinen päivä ja matkalaukun kanssa sitä piti viettää.
Suuntasimmekin Hammersmithiin päin ja kohti megalomaanista ostoskeskusta jossa yli 300 liikettä oli. Siellä myös koko reissun paras ateria tuli syötyä, tosin se oli Vietnamilaista.
Pho-keitto oli herkkua ja tulista. Nuudelikeittoa syötiin puikoilla ja tunsin oloni vammaiseksi ja hattukin jäi päähän.

Metro kuljetti lentokentälle kivasti ja kotiin ehdin puolen yön aikoihin, eli oliko reissu onnistunut? Kyllä vain.
Menisinkö toiste? Kyllä vain.