
http://stealthisfilm.com/Part2/index.php
Hyvä dokumentti (ja laillisesti ladattavissa monessa formaatissa, myös HD-miehille 720p) kopioinnista ja laillisuudesta.
...se OIKEA kerho...

Nyt kun viidettä päivää peräkkäin on mättänyt vatsansa täyteen kinkkua ja laatikoita, niin alkaa jo hiljalleen tuntua siltä että josko tämä olikin sitten taas tässä. Konvehteja on vielä jonkin verran jäljellä, mutta eiköhän nekin vielä mahdu kun vaa'an mukaan elopaino on lisääntynyt vasta tasan viidellä kilolla.
Tuunauksesta kiitokset JTX:lle ja hostauksesta Janille.
Windows-client, jolla kaikki toimii kuten ennenkin, löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/harry-kt/sekalaista/DVDPlazaChat.zip.
Clientin hostauksesta kiitokset Harrylle.

Mukava pakkaspäivä tänään ollut, vaikka nyt iltaa myöden nousikin vallan jäätävä itätuuli. Kaverilta tuli aamulla viestiä, että pukuvuokraamosta pitäisi mennä bestmanin ominaisuudessa valitsemaan sopivaa asustetta. Vaatteiden sovittelu ei ole mieluisinta puuhaa, mutta eihän siinä kauaa mennyt kun antoi vaatturin tehdä työt ja valita sopivat romppeet. No nyt tiedän ainakin mikä on bonjour-puku ja mikä plastron, moisiin tulee tässä lähiaikoina vielä pukeuduttuakin.
Tähän aikaa lauantaita on laarit yleensä kierretty, niin tänäänkin. Elokuvia ei nyt löytynyt, mutta Anttilassa oli pari kaukalollista musiikki-DVD:itä hintaan 9,99€/kpl. Niistä löytyikin pari hankinnan arvoista julkaisua. Neil Youngin Silver & Gold sekä Peter Gabrielin Growing Up Live.


Mikäs ihme se sellainen on? No kun kaikenlaista alejuttua oli taas kuullut, niin pitihän sitä töistä tullessa piipahtaa pikaisesti Anttilassa. Reissusta jäi käteen puuttuvat Simpsons-boxit eli kaudet kahdeksan ja kymmenen (19,95€/kpl). 3kpl/10€-kampanjassakin oli vihdoinkin kolme ostamisen arvoista elokuvaa, vaikka Canen mainostamaa Kärpästä ei joukossa näkynytkään. Hotelli Ruanda, Cocoon ja The Dead Zone saivat tällä kertaa roposet tiskiin.


No olisihan se pitänyt arvata, että vaikka tilauksen teki Amazonista, niin ei ollut siihenkään luottamista Daredevil vol 2:n kohdalla. Mahdollinen toimitusaika umpeutui alkuviikosta ja paketti ei lähtenyt liikkeelle. Tänään sitten tuli sähköpostitse ilmoitus lähetyksen pienoisesta viivästymisestä. Uusi arvioitu toimitusaika on 10. - 23. tammikuuta 2008.


...joten tänään oli toisen yrityksen vuoro. Mitään erityistä uutta ei ollut Anttilaan ilmaantunut, mutta poistolaarissa kimalteli sentään yksi helmi - Fitz ratkaisee -sarjan kolmas kausi hintaan 15€. Sen ostin ja kaveriksi sille John Carpenterin The Thingin.
No ellei aivan typötyhjäksi, niin ainakin seitsemän elokuvan verran. Uudemmista julkaisuista nappasin varmat nakit Babelin ja Ihmisen pojat (7,99€/kpl) sekä Aardmanin vielä näkemättömän animaation Virran viemää (5,99€).
Laarikierroksella hieman harmitti, kun Sokoksella oli useampikin kahden euron laari näemmä ollut 3+1 -päivien kunniaksi. Nyt olivat aika vajavaisina, eikä sinänsä mitään erityisen kiinnostavaa löytynyt. Vähän kalliimmasta (5,99€) laarista kuitenkin nappasin El Doradon ja Lahjomattomat.



.jpg)
+2.jpg)
Sokoksen prosenttialet jatkuivat vielä tämän päivän, joten tänään oli pienen laaritonginnan vuoro. Neljä sellaista elokuvaa löytyi, jotka siellä ovat jo ennenkin näkyneet, mutta jääneet ostamatta. Nyt kun hinnasta sai vielä hitusen tiristettyä pois, niin pitihän ne sitten mukaan ottaa.

Laarit tuli pikaisesti taas kierrettyä. Sokoksesta ei viitsinyt mitään vielä ostaa, mutta tuli tarjontaa vähän sillä silmällä kuitenkin vilkuiltua, koska ensi viikolla on tiedossa -30% alennukset. Anttilassa sitten sorruin kalleimpaan leffahankintaani luultavasti moneen vuoteen. Kaikki tai ei mitään maksoi törkeät 11,95€, mutta kun kerran elokuva teki niin mieli hankkia, niin hankittavahan se sitten olikin. Tuon voisi kenties vielä tänään iltasella katsoa.
Ei oikein ollut tänään laarinpenkomisfiilistä, mutta kun viime kerrasta oli jo vierähtänyt useampikin viikko, niin hieman piti vilkaista. Mitään ihan huippuluokan pakkotarjouksia ei ollut uutena ilmestynyt, mutta jotain pikkukivaa kuitenkin.
"Iso yksiö lisämaksullisella terassilla" oli varaustietojen kuvaus majapaikasta ja sellainenhan se sitten olikin, mutta huomattavasti odotuksia parempana. Yllättäen kyseessä oli kunnollinen kattohuoneisto, eli koko hotellin ylin kerros oli ihan omassa käytössä. Kaksi huoneiston seinistä oli käytännössä kokonaan lasia ja ulkopuolella oli laaja kolmeen ilmansuuntaan aukeava oma terassialue aurinkotuoleineen. Kelpasihan siellä sitten köllötellä ja nauttia virvokkeista. Yhtenä iltana varsinkin huomeistosta oli iloa. Raju tuuli alkoi äkillisesti puhaltamaan järveltä päin ja ihmiset rynnivät vauhdilla pois rantakadulta. Menimme hotellille, avasimme kaikki verhot ja sitten vain olutpullo kädessä sängylle makoilemaan ja ihastelemaan kunnon salamashowta. Salamoita iski joka puolelle parhaimmillaan muutaman sekunnin välein ja myllerrys kesti reilun tunnin. Pimeä taivas välähteli hetkittäin täysin valkeaksi ja kaukaisten vuorten siluetit ilmestyivät hienosti esiin.
Kohtalaisen lähellä kun sijaitsivat, niin Italian alpit piti käydä katsastamassa. Dolomiiteilla oli jylhiä maisemia lumihuippuisina vuorineen ja vehreine alppiniittyineen ja käytiinpä Val di Fiemmen hyppyrimäkien juurellakin. Apfelstrudel ja riistalautanen maistuivat, hapankaali tuntui tuolla seudulla olevan ainoa tunnettu salaatintapainen. T-paita osoittautui hieman riittämättömäksi asusteeksi siinä vaiheessa, kun korkeutta alkoi olla kolmatta kilometriä. Eipä auttanut murehtia bussiin unohtunutta hupparia.
tynyt. Hienoa kirkkoa ja muuta pytinkiä oli paikkaan sullottu enemmänkin, pakollisena turistipyydyksenä käytiin vilkaisemassa Julian parveketta. Pieneen sisäpihaan johtavassa porttiholvissa oli persoonallinen tuoksu, jonka lähteeksi paljastuivat tuhannet ja taas tuhannet purukumit, joita oli lätätty sen seiniin. Purkalla oli kiinnitetty rakastavaisten nimiä sisältäviä pieniä paperilappuja ja niitä olivatkin sitten seinät täynnä. Pihan perukalla oli patsas, jonka tissin hipelöinnin sanottiin tuottavan onnea. Oli kuitenkin sen verran paljon väkeä sitä lääppimässä, että hiplaukset jäivät suorittamatta.
Venetsia oli yllättävänkin laajalle alueelle monesta saarekkeesta koostuva kokonaisuus ja kaikin puolin märkä paikka. Vettä oli sekä meressä, kanaaleissa että taivaalla, josta sitä ropisi koko kaupungissaolon ajan reippaalla tahdilla niskaan. Tähän kun vielä lisättiin aivan hirmuinen turistimäärä, oli varsinkin rantakadulla ja pyhän Markuksen torilla köpöttely täyttä tuskaa. Pieni kupponen kahvia olisi yhdessäkin torikahvilassa maksanut 16€/kuppi. Eipä sitä tosin joka kahvilassa kamariorkesterikaan soittele vieressä klassista, mutta nauttimatta jäivät moiset sumpit. Kiertoajelu merellä oli kuitenkin kiinnostava ja Dogen palatsi tutustumisen arvoinen paikka. Varsinkin Hieronymus Boschin synkät maalaukset tekivät vaikutuksen. Kaatosateessa tehtiin myös reilun puolen tunnin kierros gondolilla. Kanaalien kautta paikkaan sai hyvän ja ennen kaikkea ruuhkavapaan perspektiivin.