11.08.2008 kello 18.09 tuli tähän perheeseen lisäystä tyttövauvan muodossa. Neidillä oli painoa 3360g ja pituuttakin 51cm.
lauantai 16. elokuuta 2008
Lapsukainen syntyi
11.08.2008 kello 18.09 tuli tähän perheeseen lisäystä tyttövauvan muodossa. Neidillä oli painoa 3360g ja pituuttakin 51cm.
torstai 7. elokuuta 2008
Tänne Samppa voi kertoa miksei moikannut!
Ilmeisesti minun ja Sampan väliset välit eivät ole niin talkattuja, kuin luulin.
Ei! Ne on tulehtuneet!
Jotenkin aavistelin että olisi ilo nähdä ja paiskata kättä, mutta ei niin ei! Ohi kävellä linkutti tylynä, esitti jopa ulkolaista!
Otin kuvan todisteeksi!
Minusta aika hauskaa että oikeasti otin kuvan jalattomasta miehestä Italiassa, vain tätä blogipostausta varten :)
Ei! Ne on tulehtuneet!
Jotenkin aavistelin että olisi ilo nähdä ja paiskata kättä, mutta ei niin ei! Ohi kävellä linkutti tylynä, esitti jopa ulkolaista!
Otin kuvan todisteeksi!
Minusta aika hauskaa että oikeasti otin kuvan jalattomasta miehestä Italiassa, vain tätä blogipostausta varten :)
keskiviikko 6. elokuuta 2008
ROOMA08
Hei vaan kaikki Samu Sirkat ja Gepetot,
tässä teidän Pinokkionne, takaisin matkalta .. eli olen travellaamassa.
Rooma on nyt nähty ja kadut tuli keskutassa melko tutuiksi, jopa niin paljon että viimeisenä päivänä oli tylsähköä kävellä samoja paikkoja.
No kenties parin päivän päästä tätä arvostaa enemmän .. Nyt on olo vain että mjoo-o, olihan se sellainen.
1. päivä Roomassa oli lyhyt.
Lentokentällä ei odottanutkaan bussi, se veti mielen mustaksi (olisi pitänyt tämä tarkistaa ennen lähtöä) ja piti hypätä taksiin. Virallisen taksin osasin onneksi tunnistaa, se ei sinänsä ollut vaikeaa. Aidot taksit ei tyrkytä itseään.
Taksikuski näytti ymmärtävän mitä sanoin ja minne halusin ja matka alkoi. Hetken aikaa oli kivaa, kunnes tuli raskas epäilys että nyt meitä ukotetaan. Matka vain kesti ja kesti ja maisemat tuntuivat olevan kortteleita ja niiden toisia päitä. Loppujen lopuksi Via Magenta löytyi ja kiroillen maksoin. Myöhemmin kyllä selvisi että ihan oikein mies ajoi, matka oli oikeasti pitkä ja Rooman tiet ovat lyhyitä ja samanlaisia. Kaiken lisäksi yölisä tuli hintaan.
Kuumuus joka iski heti kun lentokoneesta astui ulos oli pelottavaa. Olin varma että tämä johtuu vain koneen moottoreista, mutta kyllä tuo tukaluus jatkui koko matkan hotellille ja siitä terassille. Siellä pari olutta ja kiroilua vanhemmille (ne olivat paikalla pari päivää, toisen tuttavapariskunnan kanssa) ja huoneesee nukkumaan.
2. päivä .. Aamulla tapaaminen ja kauppahallin kahvilan kautta Ottavianaan ja sieltä Vatikaaniin. Tyhmiä olimme .. toki noita turneen tarjoajia on, mutta tartuimme sellaiseen koska jono oli pitkä ja halusimme nopeasti sisään, he kun sanoivat että jonon ohi pääsemme. Ilma oli kuuma, join vettä vesilähteestä ..
No tähän liittyi odottamista että tulee ryhmä tarpeeksi suureksi, sitten kävelimme takaportille ja se kesti, sitten odotimme kuuntelulaitteita, sitten odotimme että kaikki käy vessassa ja sitten istuimme kun läskiä cheerleaderia muistuttava jenkkityttö kertoi kuin pahin opettaja MichelAngelosta .. Tämä riitti meille! Nopea sisäänpääsy oli muuttunut 1½ tunnin odottamiseksi ja hylkäsimme kiertueen ja jyräsimme nopeasti museota halki, koska Sikstuksen Kappeli oli kuitenkin se tärkein.
Kyllähän se kattomaalaus oli komea, kolmiulotteisuus etenkin iski kauniisti katsojaan. Sääli vain että pitkä aamupäivä oli sen verran mehut vievä että Pietarin Kirkkoon sisälle meistä ei kukaan jaksanut, mutta aukiolla oli hieno olla. Tässä oli ensikertaa sellainen olo että nyt tässä ollaan sellaisessa paikassa josta on nähnyt vain kuvia.
Illalla sitten taksilla Trastevereen joka oli vihdoin se Rooma jota olin odottanut. Pieniä kujia, kadut täynnä ravintoloita ja ihmisiä. Tunnelma oli iloinen ja tätä vahvisti joen rannassa ollut markkinameininki (Samppa kutsuisi tätä Jazz Kaduksi).
3.päivä .. Aikaisin metroon ja Kolosseumille, mutta ennen sitä Palatinuksen kukkulalle ja iloinen olin että sinne menin. Ilma oli kuuma kuin saatana, mutta kukkuloilla oli varjoissa viileää ja tuulikin. Puissa surisi ötökät ja vettä kului, silti raunioita olisi jaksanut katsoa pidempäänkin!
Matkan pääkohde oli kuitenkin Kolosseumi joten sinne.
Lippujono oli pitkä kuin sunnuntai, mutta onneksi meillä oli tuplalippu ostettu Kukkulalta, joten jonon ohi nopeasti ja ihaileman Russel Crowen kotia. Täällä sitten toisen kerran värähti sisällä ja tuntui sille että oli oikea ratkaisu tulla Roomaan. Kolosseumi oli iso kuin mikä ja hiljaiseki veti katsoa alhaalta ylöspäin ja nähdä tuon rakennuksen koko.
Täältä sitten espanjaisille portaille, ne olivat .. portaat! Valkoiset portaat!
4.päivänä .. no mitäs tällöin oli? Oisko ollut Fontana Di Trevi .. ei tämä oli aiemmin koska joku on kuvannut minut ja Sannan. Pari vikaa päivää meni kyllä nopeasti ja katuja kierrellessä.
5.päivänä menimme Via Borgheseen rauhoittumaan ja Sanna otti aurinkoa. Minä istuin puun alla ja luin opasta. Olo oli rauhallinen ja mukava.
Kaikki meni loppujen lopuksi nopeasti ja kivahan se oli huomata että kaikki varoitukset Roomasta oli kirjoittanut vanha leski, joka pelkää kulkea helsingissäkin. Mitään negatiivista kokemusta ei ole kerrottavaksi, ellei siksi koeta sitä kun yöllä pelätyllä terminin asemalla, yksi kysyi minulta 80 senttiä!!!
Jäätelöä tuli syötyä, se oli hyvää, mutta ei sitä mitä odotin. Ei mennyt jalat alta. Kielen vei mennessään se paikallinen Espresso, jota vikana päivänä join neljässä eri paikassa. Kupin hinta vaihteli 50 sentin ja 3.50e välillä!
Huomasitteko, tuli kiire lopettaa! Täydennän varmaan myöhemmin!
tässä teidän Pinokkionne, takaisin matkalta .. eli olen travellaamassa.
Rooma on nyt nähty ja kadut tuli keskutassa melko tutuiksi, jopa niin paljon että viimeisenä päivänä oli tylsähköä kävellä samoja paikkoja.
No kenties parin päivän päästä tätä arvostaa enemmän .. Nyt on olo vain että mjoo-o, olihan se sellainen.
1. päivä Roomassa oli lyhyt.
Lentokentällä ei odottanutkaan bussi, se veti mielen mustaksi (olisi pitänyt tämä tarkistaa ennen lähtöä) ja piti hypätä taksiin. Virallisen taksin osasin onneksi tunnistaa, se ei sinänsä ollut vaikeaa. Aidot taksit ei tyrkytä itseään.
Taksikuski näytti ymmärtävän mitä sanoin ja minne halusin ja matka alkoi. Hetken aikaa oli kivaa, kunnes tuli raskas epäilys että nyt meitä ukotetaan. Matka vain kesti ja kesti ja maisemat tuntuivat olevan kortteleita ja niiden toisia päitä. Loppujen lopuksi Via Magenta löytyi ja kiroillen maksoin. Myöhemmin kyllä selvisi että ihan oikein mies ajoi, matka oli oikeasti pitkä ja Rooman tiet ovat lyhyitä ja samanlaisia. Kaiken lisäksi yölisä tuli hintaan.
Kuumuus joka iski heti kun lentokoneesta astui ulos oli pelottavaa. Olin varma että tämä johtuu vain koneen moottoreista, mutta kyllä tuo tukaluus jatkui koko matkan hotellille ja siitä terassille. Siellä pari olutta ja kiroilua vanhemmille (ne olivat paikalla pari päivää, toisen tuttavapariskunnan kanssa) ja huoneesee nukkumaan.
2. päivä .. Aamulla tapaaminen ja kauppahallin kahvilan kautta Ottavianaan ja sieltä Vatikaaniin. Tyhmiä olimme .. toki noita turneen tarjoajia on, mutta tartuimme sellaiseen koska jono oli pitkä ja halusimme nopeasti sisään, he kun sanoivat että jonon ohi pääsemme. Ilma oli kuuma, join vettä vesilähteestä ..
No tähän liittyi odottamista että tulee ryhmä tarpeeksi suureksi, sitten kävelimme takaportille ja se kesti, sitten odotimme kuuntelulaitteita, sitten odotimme että kaikki käy vessassa ja sitten istuimme kun läskiä cheerleaderia muistuttava jenkkityttö kertoi kuin pahin opettaja MichelAngelosta .. Tämä riitti meille! Nopea sisäänpääsy oli muuttunut 1½ tunnin odottamiseksi ja hylkäsimme kiertueen ja jyräsimme nopeasti museota halki, koska Sikstuksen Kappeli oli kuitenkin se tärkein.
Kyllähän se kattomaalaus oli komea, kolmiulotteisuus etenkin iski kauniisti katsojaan. Sääli vain että pitkä aamupäivä oli sen verran mehut vievä että Pietarin Kirkkoon sisälle meistä ei kukaan jaksanut, mutta aukiolla oli hieno olla. Tässä oli ensikertaa sellainen olo että nyt tässä ollaan sellaisessa paikassa josta on nähnyt vain kuvia.
Illalla sitten taksilla Trastevereen joka oli vihdoin se Rooma jota olin odottanut. Pieniä kujia, kadut täynnä ravintoloita ja ihmisiä. Tunnelma oli iloinen ja tätä vahvisti joen rannassa ollut markkinameininki (Samppa kutsuisi tätä Jazz Kaduksi).
3.päivä .. Aikaisin metroon ja Kolosseumille, mutta ennen sitä Palatinuksen kukkulalle ja iloinen olin että sinne menin. Ilma oli kuuma kuin saatana, mutta kukkuloilla oli varjoissa viileää ja tuulikin. Puissa surisi ötökät ja vettä kului, silti raunioita olisi jaksanut katsoa pidempäänkin!
Matkan pääkohde oli kuitenkin Kolosseumi joten sinne.
Lippujono oli pitkä kuin sunnuntai, mutta onneksi meillä oli tuplalippu ostettu Kukkulalta, joten jonon ohi nopeasti ja ihaileman Russel Crowen kotia. Täällä sitten toisen kerran värähti sisällä ja tuntui sille että oli oikea ratkaisu tulla Roomaan. Kolosseumi oli iso kuin mikä ja hiljaiseki veti katsoa alhaalta ylöspäin ja nähdä tuon rakennuksen koko.
Täältä sitten espanjaisille portaille, ne olivat .. portaat! Valkoiset portaat!
4.päivänä .. no mitäs tällöin oli? Oisko ollut Fontana Di Trevi .. ei tämä oli aiemmin koska joku on kuvannut minut ja Sannan. Pari vikaa päivää meni kyllä nopeasti ja katuja kierrellessä.
5.päivänä menimme Via Borgheseen rauhoittumaan ja Sanna otti aurinkoa. Minä istuin puun alla ja luin opasta. Olo oli rauhallinen ja mukava.
Kaikki meni loppujen lopuksi nopeasti ja kivahan se oli huomata että kaikki varoitukset Roomasta oli kirjoittanut vanha leski, joka pelkää kulkea helsingissäkin. Mitään negatiivista kokemusta ei ole kerrottavaksi, ellei siksi koeta sitä kun yöllä pelätyllä terminin asemalla, yksi kysyi minulta 80 senttiä!!!
Jäätelöä tuli syötyä, se oli hyvää, mutta ei sitä mitä odotin. Ei mennyt jalat alta. Kielen vei mennessään se paikallinen Espresso, jota vikana päivänä join neljässä eri paikassa. Kupin hinta vaihteli 50 sentin ja 3.50e välillä!
Huomasitteko, tuli kiire lopettaa! Täydennän varmaan myöhemmin!
lauantai 2. elokuuta 2008
Chi bi ("Red Cliff") by John Woo
imdb: http://www.imdb.com/title/tt0425637
trailer: http://www.youtube.com/watch?v=Rbx9oPfFNFs
wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Red_Cliff_(film)
Tämä siis osa 1, jatkoa tulee myöhemmin tänävuonna.
Region 6 DVD sekä tupla-DVD saatavana (Zoke Culture) englantilaisilla tekstityksillä, joten ei kun visa vinkumaan John Woon ystävät. Kyllä, tässäkin elokuvassa on valkoisia puluja.
4/5
perjantai 1. elokuuta 2008
Heinäkuun saldo
Ahneus (Greed) 4½
Death Proof 4½
Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta (The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford) 4½
Kaivosmiehen tytär (Coal Miner's Daughter) 4+
Kaupunki etsii murhaajaa (M) 4+
The proposition - ehdotus 4+
Tervetuloa Mr. Chance! (Being There) 4+
Kesä Monikan kanssa (Sommaren med Monika) 4
Pandoran lipas (Die Büchse der Pandora) 4-
Parallax View 4-
Unelmien kenttä (Field of Dreams) 4-
American Gangster 3½
Häämarssi (The Wedding March) 3½
Osasto 291 - Detroit (Blue Collar) 3½
Radio tekee murron 3½
Yön ritari (The Dark Knight) 3½
Pahuuden kosketus (Frailty) 3+
Silmitön raivo (Blind Fury) 3+
Jurtit (Meatballs) 3-
Death Proof 4½
Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta (The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford) 4½
Kaivosmiehen tytär (Coal Miner's Daughter) 4+
Kaupunki etsii murhaajaa (M) 4+
The proposition - ehdotus 4+
Tervetuloa Mr. Chance! (Being There) 4+
Kesä Monikan kanssa (Sommaren med Monika) 4
Pandoran lipas (Die Büchse der Pandora) 4-
Parallax View 4-
Unelmien kenttä (Field of Dreams) 4-
American Gangster 3½
Häämarssi (The Wedding March) 3½
Osasto 291 - Detroit (Blue Collar) 3½
Radio tekee murron 3½
Yön ritari (The Dark Knight) 3½
Pahuuden kosketus (Frailty) 3+
Silmitön raivo (Blind Fury) 3+
Jurtit (Meatballs) 3-
torstai 31. heinäkuuta 2008
Urut tuuttaa
No kerrankin arkikeikka, joka alkoi siinä määrin ajoissa, ettei aamulla väsyttänyt herätä kellonsoittoon. Keski-Porin kirkossa urkuja oli soittamassa Rooman Pietarinkirkon urkuri Gianluca Libertucci. Setissä oli Bachia, Händeliä, Lisztiä ja paljon muuta.Harvemmin klassista tulee keikoilla käytyä kuuntelemassa, mutta tuonne nyt intouduttiin lähtemään. Soitetut biisit eivät kovin tuttuja olleet, mutta hyvältähän suurin osa kuulosti. Tulipa sekin havaittua että Super Marion musiikeissa on hitusen lainailtu Lisztiä...
tiistai 29. heinäkuuta 2008
Halvalla lähtee
Keväällä CDON jo lahjoi lähettelemällä tilausten yhteydessä myös tilaamattomia tuotteita, PS3-pelin ja Disneyn Pieni merenneito -DVD:n. Ne palautin takaisin.Nyt alennuksista ja postikuluttomuudesta innostuneena tilasin neljä puuttuvaa Dire Straits -levyä, kun kerran halvalla sai. Eilen levyt tipahtivat postiluukusta, mutta lasku oli yllätys - siihen oli kirjattu kokonaissumman kokoinen hyvitys ja loppusumma laskussa siis 0€. Tiedustelin asiakaspalvelusta että mikäs se tuollainen nollasummalasku oikein on ja sieltä tuli sitten vastaus, että "nollahinta on oikein". Olkoot sitten oikein, olisin minä niistä levyistä maksaakin toki voinut.
torstai 24. heinäkuuta 2008
Mitäs se posti toikaan
Ovikello pirisi ja oven takana oli postinkantaja kuutionmuotoinen pahvilaatikko kädessään. Kyllähän paketit aina kelpaavat, vaikken mitään tuollaiseen pakattavaa muistaakseni ollutkaan tilannut.Laatikon päällä luki Coca-Cola, joten se antoikin jo vihjettä siitä mistä oli kyse. Cokispullojen korkeissahan on jo pitkän aikaa ollut koodeja, joita kampanjasivustolle syöttämällä voi sitten osallistua erinäisiin kisoihin. Niitä on sinne tullut aina välillä naputeltua ja EM-kisojen aikaan viimeksi osallistuinkin siellä olleeseen jalkapalloaiheiseen tietokilpailuun, jonka nopeimmille vastaajille lupailtiin palkintoja. Mitään ilmoitusta voitosta ei saapunut, mutta kappas vaan - tänään sitten putkahti postitse Adidaksen jalkapallo.
Viralliselta kisapallolta tämä ei aivan näytä, vaikka Euro2008-merkintä hopeisen kiiltävässä pallossa komeileekin. Nyt joutuneekin hankkimaan täyttöventtiilin, puolityhjästä pallosta ei paljoa iloa ole ...
tiistai 22. heinäkuuta 2008
lauantai 19. heinäkuuta 2008
Ja vieläkin jassia? no vielä
Tilanne säilynyt pitkälti viikon takaisen kaltaisena, eli pelkkää festarointiahan tämä kulunut viikko on pitkälti ollut. Tänään on tulossa lisää jazz-vieraita ja kenties vielä huomennakin, mutta sittenpä loppuu.Musiikkia on tullut kuultua laidasta laitaan. Parasta antia on aamuyön pikkutuntien klubitunnelmissa tarjonnut siperialainen pappajazzia vimmalla soittanut bändi ja toinen mieleen jäänyt on parilla keikalla nähty modernimpaa osastoa edustanut Abraham Burton - Eric McPherson Quartet. Erityismaininta sille tuntemattomaksi jääneelle bändille, joka yllätti soittamalla The Secret of Monkey Island -pelin teeman. Iltaisin tuntuu dj:tä löytyvän vähän sieltä sun täältä pyörittelemässä levyjä, selvästi aiempaa enemmän. Kuvan mainiota musiikkia rennolla asenteella soitellut miekkonen herätti jo epäilykset siitä, josko Pazzekin olisi vaihvanut pullattomat palaverinsa vinyylijumppaan.
Ennenkin olen tainnut mainita lähikirjakaupasta, ja kuinka sieltä tuntuu sitkeällä odottelulla aina lopulta saavan kiinnostavia sarjakuvia kohtuuhinnoin. Christopher Blainin mainion Maalari ja merirosvo -sarjan kolmatta osaa tuli alennukseen odoteltua pari vuotta, mutta johan viimeinkin tärppäsi. Olga-albumista joutui pulittamaan 5,90€, joka olikin jo mukavasti alle kipurajan. Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi sitten Tommi Liimatan koostama Pahkasika-kirja kympillä, joten se tuli sitten vihdoin ja viimein hankittua.
lauantai 12. heinäkuuta 2008
jassia
Eilen aukesi rannan jazz-katu ja tänään sitten festivaalit virallisestikin musiikkitarjonnan merkeissä. Perinteitä vaalien ensimmäisen keikan tarjosi Amerikan suurin piimäfani Ted Curson. Joka ainoilla Pori Jazzeilla esiintynyt mies oli tutun hyvässä terässään, hyvätuulinen keikka oli mukavaa seurattavaa.Toisella tänään tähän mennessä nähdyllä keikalla soitti Jahnukaiset. Leppoisan aurinkoista menoa, jota ei pieni sadekuurokaan pahemmin haitannut. Klarinettia bändissä tuuttaa sarjakuvamies Jukka Tilsa, mutta eipä sieltä torvesta kuitenkaan paskaa tullut (no onneksi ei ollut huuliharppu). Lisää keikkaa sitten iltasella, nyt on ruokalevon aika.
Anttilan laarien syöverit tarjosivat taas vastustamattomia houkutuksia. Lapinlahden lintujen Kuudesti laukeava ja Maailman kahdeksan ihmettä tuli ostettua 5,99€ kappalehintaan. Poistolaarista löytyi vielä The Complete Pluto (7,49€) ja korkeakultturellia elokuvaelämystä tarjoamaan piti ostaa Nuija ja tosinuija (5,99€).
Lopuksi vielä porinkävijöille vinkki. Taannoin pillit pussiin laittanut Suomen laadukkaimpien joukkoon lukeutunut levykauppa Moe's Music pitää Summer Camp -poistomyyntiään Yrjänkadun varrella. Kaikista tuotteista on hinnoista alennusta -50% ja valikoima on sekä CD:iden että musiikki-DVD:iden suhteen yhä varsin kattava. Minä kokoelma- ja livelevyjen vihaajakin sieltä tänään sorruin ostamaan Frank Zappan livekokoelma Does Humor Belong in Musicin.
perjantai 11. heinäkuuta 2008
Visan paluu
Hei. Jarkko kaipaili chattivisoja takaisin, joten tekaisin sellasen ja tänään voitaisiin se leikkiä pois klo 23.00. Jos Sampallakaan ei niin kiire sinne jatseille olisi...
TULOKSET: (25 kuvaa)
1. vekka 17
2. jan 11
3. Jarkko G. 10
4. Samppa (kännissä) 8
big j. 8
6. JTX 7
Jorse 7
8. Pazze 5
9. marcoolio 2
Onnea vekalle ja muille sitä ansaitseville!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
